Kolmisenkymmentä solidaarisuustoiminnasta kiinnostunutta vasemmistolaista kokoontui lauantaina 18.6 Helsingissä pidettyyn Kv-Solidin seminaariin. Seminaarissa haettiin uutta näkökulmaa kansainväliseen solidaarisuustoimintaan, käytiin läpi historiaa sekä vaihdettiin näkemyksiä ja kokemuksia.
Kansainvälinen Solidaarisuustyö ry (Kv-Solid) on Vasemmistoliiton, Vasemmistonuorten ja Suomen Demokratian Pioneerien yhteinen kansainvälisen solidaarisuustyön järjestö.
Järjestön ensimmäisenä puheenjohtajana aikoinaan toiminut Aulis Ruuth alusti suomalaisen työväenliikkeen solidaarisuustoiminnan historiasta.
Hänen mukaansa ennen toista maailmansotaa toiminta oli huipussaan Espanjan sisällissodan aikana. Toisen maailmansodan jälkeen sodanvastaisuudesta tuli merkittävin yhdistävä tekijä ja siihen kuului vahvasti kansainvälinen solidaarisuusajattelu. 1960-luvulla kehitysmaa-ajattelu tuli nuorison tuomana mukaan, Ruuth kertoi.
1985 perustettiin kansainvälinen Solidaarisuustyö ry. Jäsenten lahjoituksilla tehtiin useita projekteja, joista kuuluisin lienee ”Väiskin pumppu”. Se oli pääkaupunkiseutulaisen työmiehen ideoima kampanja, jonka avulla rakennettiin Namibiaan puhdasta vettä tuottavia kaivoja.
Tutkija Teppo Eskelisen kävi läpi kehitysyhteistyön painopisteiden ja suuntauksien muutoksia. Hän myös selvitti, miksi Suomessa suhtaudutaan kehitysyhteistyöhön niin kyynisesti. Hänen mielestään taustalla on tarkoitushakuinen lähestymistapa. Moraaliin perustuvien motiivien ohella Suomen kehitysyhteistyön tavoitteena on ollut muun muassa vaikutusvallan lisääminen YK:ssa.
Lisäksi Eskelinen kertoi näkemyksensä modernista köyhyydestä ja virallisen kehitysavun syrjäyttävästä vaikutuksesta.
– Vasemmistolaisen kehitysyhteistyön olisi tärkeää pyrkiä ottamaan valta ja aloite omiin käsiin, hän tiivisti visionsa.
Muuttuva maailma vaatii jatkuvaa tutkimista
Maailmalla on levinnyt perinteisiä malleja haastavia uusia liikkeitä, joita kokoaa yhteen maailman sosiaalifoorumi. Maailman sosiaalifoorumi -prosessista alustanut Mikä Rönkkö totesi, että ”sosiaalifoorumi ei pyri luomaan konkreettisia ohjelmia vaan toimimaan pelkästään keskustelualustana”. Toisaalta se on synnyttänyt myös konkreettisia hankkeita kuten kansanliikkeitä sotaa vastaan.
Napakoissa alustuksissa käytiin läpi erilaisten puolueiden, kansan-, ay- ja itsenäisyysliikkeiden toimintaa ja keskinäisiä eroja.
Kaikkia puhujia yhdisti halu olla sekä oppijan että opettajan roolissa. Paljon keskustelua herätti myös julkisen rahoituksen tarjoamat mahdollisuudet, mutta myös siihen liittyvät rajoitteet, jotka vaikuttavat poliittisesti painottuneiden projektien mahdollisuuksiin.
Keskustelu vasemmistolaisen kehitysavun painospisteistä jatkuu varmasti vielä pitkälle tulevaisuuteen. Kv-Solidin puheenjohtajan Saila Ruuthin mukaan syksyllä on aika aloittaa konkreettisen toiminnan suunnittelu.
uutiskirje 
