Suomessa ja monessa muussakin maassa on rakentumassa inflaatiota ylöspäin lykkivä vipu ilman ”ylimitoitettuja” palkankorotuksiakin. Verojen korotukset kiihdyttävät inflaatiota, kun valtiot joutuvat paikkaamaan taskujaan korottamalla erilaisia välillisiä veroja. Kun Euroopan keskuspankki nostaa inflaatiota hillitäkseen ohjauskorkojaan, se nostaa meidän kotimaisen inflaatiomittariamme eli kuluttajahintaindeksin lukemia vielä lisää.
Toukokuussa kuluttajahinnat nousivat Suomessa keskimäärin 3,4 prosenttia, kun mittarina käytettiin EU:n yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä. 0,6 prosenttiyksikköä eli vajaa viidesosa tästä tuli vuoden sisällä tapahtuneista erilaisista veronkorotuksista.
Vielä kesäkuun ajan inflaatiota nostaa se, että arvonlisäveroprosentteja muutettiin viime vuoden heinäkuun alussa. Ravintolaruuan arvonlisäveroa laskettiin, mutta samalla kaikkia arvonlisäveroprosentteja nostettiin yhdellä pykälällä. Ravintolaruuan alv-alennus ei riittänyt peittämään korotuksen vaikutuksia.
Heinäkuusta alkaen korotetut alv-prosentit ovat mukana myös vertailuvuoden hinnoissa, joten inflaatiovaikutus poistuu.
Sen sijaan vuoden alussa voimaan astuneiden energiaveromuutosten sekä makeis- ja virvoitusjuomaveron nousu näkyvät vielä ensi tammikuuhun saakka.
Uusia veroja
tulossa asteittain
Uuden hallituksen ohjelmaan kirjattiin tukku erilaisia kuluttajahintaindeksissä näkyviä verojen korotuksia. Niiden toteutusaikataulusta ei kuitenkaan kaikin osin ole vielä tietoa.
Verojen korotukset kiihdyttävät inflaatiota muuallakin. Kreikassa kuluttajahinnat nousivat huhtikuussa 3,7 prosentin vauhtia ja kaksi kolmasosaa siitä tuli veronkorotuksista. Britannian 4,5 prosentin inflaatiosta 40 prosenttia tuli veronkorotuksista. Espanjassa verojen osuus oli 34 prosenttia ja Portugalissa 40 prosenttia.
Koronnostot kiihdyttävät
kotimaista inflaatiota
Kotimainen kuluttajahintaindeksi kohosi toukokuussa 3,3 prosentin vuosivauhtia. Siinäkin välillisten verojen korotukset näkyvät. Mutta kotimaisen mittarin lukemia nostavat myös inflaation hillitsemiseksi tehtävät koronnostot, sillä siinä ovat mukana myös asuntolainojen kulut.
Euroopan keskuspankin odotetaan heinäkuussa nostavan ohjauskorkoaan prosenttiyksikön neljänneksen ja jatkavan koronnostoja mahdollisesti myöhemmin loppuvuodesta.
Ohjauskoron nosto nostaa euribor-korkoja, jotka ovat useimpien asuntolaintojen viitekorkoina. Pääosin asuntolainat on sidottu 12 kuukauden euriboriin. Se on noussut tämän vuoden aikana jo puoli prosenttiyksikköä 2,1 prosenttiin. Asuntolainojen keskikorolla oli vielä helmikuuhun saakka inflaatiota hillitsevä vaikutus, mutta siitä eteenpäin sen nousu on omalta osaltaan kiihdyttänyt inflaatiota. Toukokuussa sen osuus 3,3 prosentin inflaatiosta oli vasta vajaat 0,2 prosenttiyksikköä, mutta osuus tulee kasvamaan.