Eniten Suomeen tuodaan maitotuotteita
Suomeen tuodaan yhä enemmän elintarvikkeita ulkomailta. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n selvityksen mukaan tuonnin kasvu kiihtyi viime vuonna jälleen vientiä nopeammin ja oli arvoltaan lähes neljä miljardia euroa.
MTT:n professori Jyrki Niemi kertoo, että kilpailu on kiristynyt. Ulkomaiset elintarvikevalmistajat haluavat laajentaa markkinoitaan jatkuvasti myös Suomeen.
– Suomessa ruoan tarve pystyttäisiin periaatteessa tyydyttämään kotimaisella tuotannolla, mutta yhteiset eurooppalaiset markkinat edellyttävät tuontia ja vientiä. Ulkomaisille valmistajille suomalaiset markkinat ovat melko pienet, mutta suhteellisen hyvätuloisten ihmisten markkinat.
Kuluttajat haluavat vaihtelua
Tuonnin osuus näkyy etenkin maitotuotteissa. Viime vuonna erityisesti jogurttien ja nestemaidon tuonti lisääntyi. Viime vuonna suomalainen söi henkeä kohti 23 kiloa jogurttia. Tuontijogurttien osuus oli jo 30 prosenttia.
Juustoa puolestaan popsittiin 22 kiloa. Juuston kulutuksesta 37 prosenttia oli tuontitavaraa.
– Suomessa ei yksinkertaisesti pystytä tuottamaan niin suurta valikoimaa tuotteita, mitä kuluttajat haluavat. On pakko erikoistua tiettyihin tuotteisiin, Niemi toteaa.
Tuontikilpailun painetta markkinoilla ylläpitää vähittäiskauppa, sillä kilpailu pitää kotimaisten valmistajien hinnat kurissa. Myös vähittäiskauppojen omat edulliset tuotemerkit vaikuttavat tuontilukuihin.
– Kaupan omien merkkituotteiden osuus kasvaa koko ajan. Niitä kilpailutetaan kansainvälisesti ja monet niistä valmistetaan Suomen rajojen ulkopuolella.
Monesti puhutaan, että tuontiruoan osuus on suomalaisen kuluttajan ruokalautaselta noin puolet. Niemen mukaan väite ei pidä paikkaansa.
– Meidän laskelmiemme mukaan osuus jää rahamääräisesti alle 30 prosenttiin suomalaisen ruoan kulutuksesta.
Voita syödään taas
MTT:n mukaan suomalaisten elintarvikkeiden kulutus ei enää viime vuosina ole kovin merkittävästi noussut. Esimerkiksi maidon, hapanmaitotuotteiden ja kerman kulutus on laskenut 2000-luvun alusta ja oli vuonna 2009 184 kiloa henkeä kohden. Sen sijaan juustojen kulutus on kasvanut ja voin kulutus lähtenyt nousuun muutama vuosi sitten.
– Voin kulutus oli pitkässä laskukierteessä aina vuoteen 2007. Nyt näyttää siltä, että se on saamassa uutta jalansijaa, Niemi kertoo.
Lihan kulutus ei ole enää viime vuosina kasvanut. Edelleen eniten syödään sianlihaa, jota kulutettiin viime vuonna noin 35 kiloa henkeä kohden.
– Lihansyönti on saavuttanut sellaisen pisteen, ettei se enää tule kasvamaan. Ilmastonmuutos- ja lihatuotannon hiilijalanjälki -keskustelun myötä se luultavasti tulee mieluummin vähenemään, Niemi ennustaa.
uutiskirje 
