Vaikka työikäisten kuolleisuus on vähentynyt viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana, alkoholikuolemat ovat sitä vastoin yleistyneet. Alkoholi tappaa erityisesti parhaassa työiässä olevia miehiä. Työttömistä alkoholiin kuolee yhä useampi.
Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksesta 2/2011.
Tiina Pensolan, Tuomo Laihialan ja Veijo Notkolan mukaan alkoholikuolleisuus on lisääntynyt erityisesti 45-64 -vuotiailla naisilla ja miehillä vuodesta 2003. Vuosina 2001-2007 työttömien miesten kuolemista jo puolet liittyi alkoholiin.
Myös naisten osuus alkoholiin liittyvissä kuolemissa lisääntyy. Samana ajanjaksona työttömien naisten kuolinsyy liittyi alkoholiin yli 30 prosentissa tapauksista. Työllisillä naisilla alkoholilla oli osuutta 12 ja miehillä 28 prosentissa kuolemista.
Kuolleisuus on muutenkin yleisempää työttömien joukossa kuin työvoimaan kuuluvilla. Kirjoittajien mukaan kuolleisuus on ollut sitä suurempi mitä pidempään työttömyys on kestänyt. Työvoimaan kuulumattomien 25-64 -vuotiaiden kuolleisuusriski oli noin kuusinkertainen työllisiin verrattuna vuosina 1996-2007.
Sepelvaltimotauti yhä yleisin kuolinsyy
Suomalaisten yleisimmät kuolinsyyt ovat edelleen verenkiertoelinten sairaudet ja kasvaimet. Neljänkymmenen vuoden aikana kuolleisuus sepelvaltimotautiin on kuitenkin huomattavasti vähentynyt.
Tilastokeskuksen erikoistutkijan Irmeli Penttilän mukaan alkoholisairauksista onkin tullut uusia kansantauteja. Työikäiset kuolevat alkoholinkäytön vuoksi yleisemmin kuin väestö keskimäärin.
Vuonna 2009 alkoholin aiheuttamiin sairauksiin tai alkoholimyrkytykseen kuoli sataatuhatta kohti 60 työikäistä miestä ja 15 naista. Neljäkymmentä vuotta sitten alkoholiin kuoli 24 miestä, naisia ei juuri lainkaan.
Juodut määrät kasvavat
Penttilän mukaan suurin syy kuolleisuuden kasvuun on alkoholin käytön lisääntyminen.
– Suomalaisten alkoholinkulutus on kolminkertaistunut neljässäkymmenessä vuodessa, miehillä yli kaksinkertaistunut ja naisilla lähes kuusinkertaistunut.
Ihmiset myös juovat yhä suurempia määriä. Niin suurkuluttajien kuin heidän juomansa alkoholin määrän arvioidaan lisääntyneen 2000-luvulla. Myös alkoholipolitiikan muutokset vaikuttavat.
– Vuonna 2004 toteutettu alkoholiveron alennus lisäsi alkoholikuolleisuutta, Penttilä huomauttaa.
Tiina Pensola ja muut kirjoittajat korostavat artikkelissaan, että alkoholihaittoihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota niin työttömien kuin työllisten kohdalla. He muistuttavat, että alkoholi ei ole kaikkien työttömien ongelma, mutta se on sitä yhä useammalle työlliselle.
– Tähän tulisi työterveyshuollossa kiinnittää entistä enemmän huomiota, kirjoittajat toteavat.