Aasian raitilla 1/4
Kiinan asukasluvultaan suurimman kaupungin, Shanghain, katukuva on täynnä ristiriitaisuuksia.
Yhtäältä kaikki on uutta, steriiliä kapitalistista kiiltävää pintaa, jolla kulutuskykyinen rahaeliitti kykenee liukumaan sulavasti ja kompastelematta. Nurkan takana eletään alle euron päiväbudjetilla hökkeleissä, jotka ovat jääneet pilvenpiirtäjien, kaksikerroksisten moottoriteiden ja 24 tuntia vuorokaudessa paahtavien rakennustyömaiden jalkoihin.
Elämän eri muodot vaihtuvat toisikseen nopeasti. Kyse ei ole vain siitä mikä näkyy: rikkaus ja köyhyys tuoksuvat, tuntuvat ja kuulostavat erilaisilta.
Taloudellinen taantuma tarkoittaisi jättimäistä työttömyyttä.
Sama ristiriitaisuus näkyy myös Kiinan taloudessa. Paikallisten asiantuntijoiden mukaan Kiinan talous voi jatkaa 8–10 prosentin vuosikasvun linjalla seuraavat vuosikymmenet. Heidän mukaansa tämä on helposti järjestettävissä.
Tällä hetkellä vain puolet Kiinan yli miljardista asukkaasta asuu kaupungeissa. Siksi kaupungistumista tulee nopeuttaa samalla kun agraarinen Länsi- ja Keski-Kiina saatetaan teollistumisen piiriin.
Päämääränä ”harmonia”
Siirtyminen agraaritaloudesta teolliseen tuotantoon on siis edelleen pääasiallinen ratkaisu talouskasvun ylläpitämiseen. Tähän Kiina tarvitsee kuitenkin huomattavan määrän luonnonvaroja. Etenkin öljyriippuvuus tekee Kiinasta haavoittuvan talouden. 55 prosenttia öljystä on ulkomaista, minkä vuoksi Kiina ei voi toimia omapäisesti piittaamatta maailmanpoliittisesta tilanteesta.
Öljyriippuvuuden vähentämiseksi öljyn ja kivihiilen hyödynnettävyystasoa pyritään parantamaan uusin teknologisin innovaatioin. Mutta tämän lisäksi tarvitaan paljon uusia energialähteitä. Käytännössä se tarkoittaa ydinvoimaa, jota Kiinaan tullaan rakentamaan tulevaisuudessa urakalla.
Huimasta kasvusta huolimatta paikalliset asiantuntijat ovat sitä mieltä, että Kiinan ulkopoliittinen linja tulee olemaan tulevaisuudessa yhtä maltillinen kuin tähänkin saakka. Tämä on ymmärrettävä tavoite, sillä Kiinalle tärkeintä on taloudellinen kehitys.
Energian ja materiaalien lisäksi Kiina on ennen kaikkea riippuvainen tuottamiensa tavaroiden markkinoista. Rauhallinen toimintaympäristö, niin sisäisesti kuin ulkoisesti, on Kiinan virallinen tavoite. Tätä nimitetään juhlavasti ”harmoniaksi”.
Myötäilyä ja oppimista
Perinteisen itämaisen filosofian tavoittelema harmonia muuntuu tutkijoiden puheissa varsin joustavasti markkinatalouden tuottamaksi taloudelliseksi ja poliittiseksi tasapainotilaksi. Harmonian tavoittelussa Kiina joutuu uhraamaan jotain pystyäkseen rakentamaan itsestään entistä voimakkaamman talousvallan.
Kiirehdityn vakaan kehityksen tavoitteena on kuitenkin muuttua kerran maailmanmahdiksi, jota Yhdysvaltain ja EU:n kiukuttelu ei noin vain heilauttele. Siihen saakka länsikumppaneiden näkemyksiä on myötäiltävä, ja ehkä niistä myös jotain opitaan.
Edessä arvokeskustelu
Kiina on äärimmäisyyksien maa. Osa väestöstä elää agraarissa tai urbaanissa köyhyydessä, jota valtion toimet eivät juurikaan helpota. Osalla puolestaan on rahaa ja valtaa niin paljon, että maan ainoa puolue joutuu olemaan huolissaan rahaeliitin moraalisista ja poliittisista arvoista.
Tutkijoiden mukaan etenkin nuoriso on muuttunut varsin ylimieliseksi. Nopean talouskasvun kääntöpuolena nousee kulttuurinen muutos, johon puolitotalitaarinen valtio joutuu sopeutumaan, jälleen kerran taloudellisten etujen nimissä.
Samalla joudutaan käymään tiukkaa keskustelua kommunistisen valtion arvoista. Onko tarkoituksena rakentaa nopeasti menestyvä markkinatalous, vaikkakin säädelty, vai tulisiko myös sosiaaliset tekijät ottaa huomioon?
Uhkat sisältä, ei ulkoa
Räjähdysmäisesti kasvava kaupunkilaisten teollisuustyöläisten määrä voi nimittäin tuoda mukanaan aivan uudenlaisia ongelmia. Taloudellinen taantuma kun tarkoittaisi myös jättimäistä työttömyyttä, jonka hoitamiseen ei ole vielä valmistauduttu. Siksi arrogantti tietotyöläisnuoriso ei ole Kiinan ainoa tulevaisuuden ongelma.
Sosialistisen valtion tulisi olla tarvittaessa myös sosiaalinen, muutoin suurimmat uhkat maailman valloitukselle nousevat sisältä, eivät ulkoa. Tämän hetken Kiinassa selvää ylimielisyyttä on aistittavissa muissakin kuin ainoastaan kasvavaan talouteen syntyneissä nuorissa lupauksissa.
* Kirjoittaja toimii politiikan tutkijana Jyväskylän yliopistossa. Juttusarjassa hän tarkastelee Aasian talouden ja työn muutoksia paikan päältä nähtyinä.
lehti 