Opetus- ja kulttuuriministeriön viimevuotisen opiskelijatutkimuksen mukaan yliopisto-opiskelijat käyttävät opiskeluun keskimäärin 29 tuntia viikossa.
Määrä voi tuntua pieneltä, mutta harvalla opiskelijalla on mahdollisuus keskittyä vain opintoihinsa lukukausien aikana. Lähes kolmannes yliopisto-opiskelijoista koko maassa käyttää ansiotyöhön yli 20 tuntia viikossa, muistuttaa Helsingin yliopiston ylioppilaskunta tiedotteessaan.
Suurin osa käy myös töissä
Helsingin yliopiston opiskelijoista 70 prosenttia käy ansiotyössä lukukausien aikana. Pääasiallinen syy työskentelylle on toimeentulon turvaaminen, mutta myös tarve hankkia työmarkkinoiden edellyttämää työkokemusta on tärkeä peruste lukukausien aikaiselle työskentelylle.
– Opiskelijoita syytetään liian kevyin perustein laiskuudesta ja opintojen hitaasta etenemisestä. Tavoitetahdissa eteneminen vaatii opiskelijalta laskennallisesti noin 1600 työtuntia lukuvuodessa. Aktiivinen opetuskausi yliopistoissa jää kuitenkin reiluun 30 viikkoon vuodessa, jolloin opiskelijalta vaadittava työmäärä on lukukausien aikana keskimäärin lähes 50 tuntia viikossa. Tähän päälle ansiotyö ja jonkinlainen sosiaalinen elämä – ei ihme että liikunta ja uni jäävät vähiin, summaa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Leena Pihlajamäki.
Kesä ei tuo lomaa
Kesän koittaessa opiskelijoiden työtahti vain kiristyy. Kesäaikana opiskelijat työskentelevät pääosin täysipäiväisesti ja ylikin 40 tuntia viikossa – jos vain onnistuvat pääsemään töihin.
Jos opiskelija ei löydä kesätyötä, ei hän myöskään voi olla työtön. Opiskelija joutuukin todistelemaan sosiaalitoimessa aktiivisuuttaan työnhaussa tai sopivan kesäopintotarjonnan puutetta toimeentulotukea saadakseen.
Toimeentulotukea ei useinkaan myönnetä, jos opiskelijalla on nostamatonta opintolainaa.
Tappotahti käy kalliiksi
HYYn mielestä opiskelutahdin kiristämiseksi on käytetty jo liikaa pakkokeinoja. Nykyiset vaatimukset aiheuttavat opiskelijoille kohtuuttomasti paineita, joiden vaikutus purkautuu opiskelijoiden pahoinvointina.
Yli puolet suomalaisista korkeakouluopiskelijoista potee erilaisia terveydellisiä ongelmia, joista on haittaa opintojen edistymiselle. Psyykkisestä oireilusta kärsii joka kymmenes opiskelija.
Eläketurvakeskuksen mukaan Suomessa jää vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle noin 700 alle 35-vuotiasta nuorta. Kolmekymppisenä työkyvyttömyyseläkkeelle jääneen henkilön menetetyn työpanoksen arvo on valtiolle yli 1,5 miljoonaa euroa.
HYY vaatii, että opiskelijoiden jaksamiseen ja opiskelukyvyn ylläpitämiseen kiinnitetään enemmän huomiota. Opiskelijoille kasatut suorituspaineet käyvät lopulta kalliiksi sekä opiskelijoiden terveydelle että kansantaloudelle.
Perustulosta ratkaisu
HYY vaatii, että opiskelijoihin kohdistetussa sosiaalipolitiikassa otetaan uusi suunta. Sen mukaan opintotukea tulee kehittää vastikkeettomammaksi, siirtymistä muiden tukien piiriin joustavoittaa ja sairauspäivärahalla opiskelu mahdollistaa.
HYY kannattaa ratkaisuksi vastikkeetonta perustuloa, joka korvaisi nykyään olemassa olevat tukimuodot. Ylioppilaskunta vaatii, että opiskeluaikana tehty työ pitää hyväksyä osaksi työuraa myös tilastollisesti.
uutiskirje 
