Venäjän politiikan kuumin kysymys juuri nyt on, kenestä tulee seuraava presidentti maaliskuun vaaleissa.
Venäjän kehittyvän demokratian kansallisiin erityispiirteisiin kuuluu se, että käytännössä valinta on kahden miehen käsissä, kun presidentti Dmitri Medvedev ja ex-presidentti, pääministeri Vladimir Putin päättävät keskenään, kumpi lähtee ehdolle.
Käytössä on periaate mies ja ääni, jossa Putin on mies ja ääni hänen. Medvedev on julkisuudessa vahvistanut – viimeksi Financial Timesin haastattelussa – ettei hän missään nimessä halua tilannetta, jossa joutuisi kilpasille Putinin kanssa.
Yllätyksellisyys ja arvaamattomuus ovat yksi vallankäytön muoto.
Tällä hetkellä luultavimmin rahansa saa takaisin se, joka veikkaa, että nykyinen kaksipäinen järjestely jatkaa vaalien jälkeenkin. Toisaalta Venäjän politiikan ennustaminen muistuttaa horoskooppien laatimista, sillä järjestelmä ei ole erityisen läpinäkyvä. Lisäksi yllätyksellisyys ja arvaamattomuus ovat yksi vallankäytön muoto.
Kansakunnan isä ja poika
Poliittisessa astrologiassa on kuitenkin luettava heikkoja merkkejä. Niistä viimeisimmän toi julkisuuteen Medvedevin perustaman ajatushautomon, Modernin kehityksen instituutin INSOR:in johtaja Igor Jurgens. Hänen mukaansa on selvä, että Medvedev jatkaa toiselle kaudelle, samalla kun Putinille sovitellaan eräänlaista ”kansakunnan isän” roolia.
– Näkemykseni mukaan olisi hyödyllisempää, että Medvedev jatkaisi, Jurgens sanoo.
Hänen mukaansa on selvää, että Putin on Venäjän kahdesta voimahahmosta ”vahvempi pelaaja”.
– On mahdollista, että hänestä tulee omanlaisensa kansakunnan isä, joka sallii presidentin edistää niitä ajatuksia ja ideoita, joita tämä pitää tärkeänä.
Ilmassa on muitakin heikkoja signaaleja. Presidentin lehdistösihteeri Natalija Timakova on sanonut julkisuudessa, ettei Medvedevin tavoitteekseen ottamaa talouden modernisointia ole mahdollista viedä loppuun yhdessä kaudessa.
Medvedevin jatkokausi sopisi myös siihen yhteiskunnallisen vakauden teemaan, jota erityisesti Putin omalla presidenttikaudellaan korosti.
Nykyjärjestelyn jatkon puolesta puhuu sekin, ettei muilla poliittisilla ryhmillä ole tarjota vaihtoehtoa.
Aiheesta enemmän perjantaina 8.7 ilmestyneessä Viikkolehdessä.