Pisara-radan ympäristövaikutukset on Uudenmaan ELY-keskuksen mukaan selvitetty huolella. Keskus pitää Pisara-radan ympäristövaikutusten arviointia riittävänä ja esitettyjä vaihtoehtoja toteuttamiskelpoisina. ELY-keskuksen saamissa mielipiteissä kiinnitettiin kuitenkin erityisesti huomiota Alppipuiston ja Eläintarhan tunneliaukkojen haitallisiin vaikutuksiin.
Pisara-rata mahdollistaa junien läpiajon Helsingin keskustan ali, mikä lisää merkittävästi junaliikenteen kapasiteettia ja toimintavarmuutta. Maanalainen reitti kulkisi Pasilasta Hakaniemen, keskustan ja Töölön kautta takaisin Pasilaan ja muodostaisi pisaran muotoisen lenkin.
Useimmissa ELY-keskuksen saamissa lausunnoissa on korostettu hankkeen valtakunnallista merkittävyyttä. Joissakin mielipiteissä hankkeen mielekkyyttä on myös kyseenalaistettu ja esitetty vaihtoehtoisia linjauksia ja liikennöintiratkaisuja perusteluineen. Koska Helsingin keskustan yhdyskuntarakenne on tiivis, osa mielipiteistä on hyvinkin yksityiskohtiin – esimerkiksi maan pinnalle tuleviin ilma-aukkoihin – liittyviä.
Asema Stockmannille
Asemien ympäristöt sijoittuvat kulttuurihistoriallisesti merkittäviin paikkoihin, kuten tori- tai katualueille tai arvorakennusten yhteyteen. ELY-keskus suosittelee Vanhan ylioppilastalon edustan sijaan keskusta-aseman sisäänkäynniksi selostuksessa ehdotettuja vaihtoehtoja eli Vanhan ylioppilastalon ja Tallbergin talon välistä tilaa ja Stockmannin tavarataloa.
Erityisesti Alppipuiston ja Eläintarhan tunneliaukoista aiheutuu merkittäviä haitallisia vaikutuksia maisemaan. Alppipuisto kapenee länsiosasta, ratapenkere kasvaa puiston suuntaan ja kevyenliikenteen väylän sijainti muuttuu. Samoin Eläintarhan alueella Vauhtitien yli rakennettava silta ja tunnelien suuaukot kalliorinteessä muuttavat merkittävästi maisemaa. Kielteisiin vaikutuksiin ja niiden lieventämiseen tähtääviin ratkaisuihin on kiinnitetty ympäristövaikutus-selostuksessa asianmukaisesti huomiota.
Rakentaminen vie 10 vuotta
Selostuksessa on tutkittu kolmea vaihtoehtoa, joissa asemien määrät ja paikat vaihtelevat. Lisäksi on ns. nollaplusvaihtoehto, jossa osa kaupunki- ja taajamajunista jäisi Pasilaan. Vaihtoehtojen vertailu esimerkiksi meluvaikutusten osalta on ollut riittävää. Jatkosuunnittelussa on kuitenkin hankittava tarkempaa tietoa muun muassa tunnelialueen pohjaveden laadusta sekä kiinnitettävä tarkemmin huomiota työmaan räjähdysaineiden ja polttoaineiden jakelupisteiden sijoittamiseen.
Pisara radan suunnittelusta vastaavat Liikennevirasto ja Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto. Jos hanke päätetään toteuttaa ja rahoitus varmistuu, rata voi olla käytössä noin kymmenen vuoden kuluttua.