Jämsän jokivarressa järjestetään jo toisen kerran avoimet niittotalkoot haitallisen jättipalsamin torjumiseksi.
Kahden hehtaarin alueelta pyritään hävittämään jättipalsami niittämällä ja kitkemällä. Viime vuoden heinäkuussa alueelle tehtiin ensimmäinen talkooisku, ja nyt työ on tarkoitus viedä loppuun.
Jättipalsami on Himalajalta kotoisin oleva haitallinen vieraslaji, joka leviää puutarhoista luontoon. tehokkaasti ampumalla siemenet jopa seitsemän metrin päähän. Jättibalsami peittää alleen muun kasvillisuuden ja kilpailee näyttävillä kukillaan pölyttäjistä.
Jättipalsami saattaa muodostua uhkaksi luonnon monimuotoisuudelle. Uhkakasvin juuristo on kuitenkin heikko, joten kasvi on helppo kitkeä pehmeästä maaperästä. Jättibalsami talvehtii vain siemenenä. Oikea torjunta-ajankohta on viimeistään kasvin kukinta-aikana, ennen kuin siemeniä on muodostunut.
Isoja jättipalsamialoja kannattaa hävittää niittämällä kasvi alimman lehtiparin alapuolelta.
– Torjuttavana jättipalsami on kuitenkin mukavimmasta päästä. Kasvi on pehmeävartinen ja se on helppo niittää. Tärkeää tehokkaassa torjunnassa on tarkkuus: esiintymän hävittämiseksi on löydettävä ja kitkettävä jokainen yksilö. Haasteellista tämä on erityisesti isommilla kohteilla, kertoo Vikuri-hankkeen hankesuunnittelija Hanna Lindblom.
Useita haitallisia vieraslajeja
Tänä vuonna julkaistussa kansallisessa vieraslajistrategiassa jättipalsami on yksi 24:stä haitalliseksi luokitellusta vieraskasvilajista. Samaan joukkoon kuuluvat monet puutarhoista tutut lajit kuten jättiputket, jätti- ja japanintatar, etelänruttojuuri ja kurtturuusu.
Myös tienvarsilla keto- ja niittylajeja uhkaava komealupiini on yksi haitallisista tulokkaista.
– Tyypillisesti tällaiset vieraslajiesiintymät saavat alkunsa laittomasta puutarhajätteen viemisestä oman pihan ulkopuolelle tai siitä, että puutarhalajien annetaan levitä tontinrajojen ulkopuolelle. Maanomistajien ja puutarhaharrastajien tulisi muista oma vastuunsa, Lindholm vetoaa.
Jokaisella on Lindholmin mukaan oikeus kasvattaa omalla pihalla haluamiaan kasveja. Samalla on kuitenkin syytä huolehtia siitä, ettei kasveja päästetä niitä leviämään toisten alueille.
uutiskirje 
