Ympäristöjärjestö WWF Suomen mielestä Itämeren hylkeille ja maasuurpedoille esitetyt pyyntikiintiöt ovat liian suuria eikä niissä oteta riittävästi huomioon karhun ja ilveksen uhanalaisluokituksen muutoksia.
Erityisesti itämerennorpan ja harmaahylkeen pyyntikiintiöt poikkeavat WWF:n mukaan täysin muiden Itämeren maiden hyljepolitiikasta.
WWF antoi perjantaina maa- ja metsätalousministeriölle (MMM) lausuntonsa hylkeiden ja maasuurpetojen pyyntilupia koskevista asetusluonnoksista.
Järjestön ohjelmapäällikkö Petteri Tolvasen mukaan edellinen hallitus lipsui pahasti suurpetojen ja hylkeiden kestävän verotuksen periaatteesta, joka on kirjattu metsästyslakiinkin.
– Uudella hallituksella olisi nyt mahdollisuus omaksua vastuullisempi linja.
WWF:n mukaan ministeriön nyt toistamiseen esittämä 30 itämerennorpan pyyntikiintiö sekä hallin pyyntikiintiön pitäminen yli tuhannessa yksilössä poikkeavat täysin muiden Itämeren maiden hyljepolitiikasta.
– Ilmastonmuutoksen uhkaaman itämerennorpan suojelu kiinnostaa Euroopassa ihmisiä laajasti. Nyt Suomi ainoana Itämeren maana suhtautuu itämerennorppaankin lähinnä haittaeläimenä.
Metsästyksen perustelut epämääräisiä
WWF on huolestunut MMM:n viime vuosina karhua, sutta ja ilvestä kohtaan omaksumasta linjasta. Monen lajin kohdalla on järjestön mukaan luovuttu kestävän verotuksen periaatteesta, vaikka ne olisi luokiteltu uhanalaisiksi.
Erityisen kyseenalaista ”sosiaalisiin vaikutuksiin” tai ”läsnäolosta aiheutuviin haittoihin” viittaaminen on WWF:n mielestä poronhoitoalueen eteläpuolella elävien ilvesten kohdalla. Poronhoitoalueen eteläpuolella ilveksen kotieläintaloudelle aiheuttamat vahingot ovat erittäin vähäisiä eikä ilves ole millään lailla vaaraksi ihmiselle. Sen sijaan ilveksestä on hyötyä mm. kanalintukannoille pienpetokantojen säätelijänä.
WWF ihmettelee myös sitä, että laittoman pyynnin vaikutusta suurpetojen kantoihin ei ole otettu pyyntikiintiössä huomioon, vaikka sen tiedetään uhkaavan vakavasti esimerkiksi ahmaa ja sutta.
uutiskirje 
