Euroalueen päämiehet löysivät perjantain vastaisena yönä kriisikokouksessaan Brysselissä yksimielisyyden Kreikalle myönnettävästä 109 miljardin euron uudesta hätäavusta.
Kreikan lainan korkojen taso vietiin alle neljän prosentin tasolle ja pankkien kanssa päästiin sopuun niiltä tulevasta lisälainoituksesta.
Suomen osuus lainasta on runsaat kaksi miljardia euroa, jolle Suomi on pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) tulkinnan mukaan saanut vaatimansa vakuudet. Osuus täsmentyy sen jälkeen kun tiedetään, kuinka suurella panoksella Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) osallistuu pakettiin.
Sijoittajat mukana
Suomen vaatimuksen sijoittajien vastuusta katsotaan toteutuneen, kun yksityinen sektori osallistuu Kreikka-apuun 50 miljardilla eurolla ja kärsii 13,5 miljardin menetykset. Lisäksi yksityiset velkojat, kuten pankit, vakuutusyhtiöt ja eläkerahastot pidentävät lainojaan 135 miljardin euron edestä aikajanalla 15–30 vuotta.
Ennen vuotta 2020 erääntyviä lainoja koskeva järjestely on sijoittajille vapaaehtoinen eikä siihen osallistuvien sijoittajien määrästä ei ole täyttä varmuutta.
Myös Kansainvälinen valuuttarahasto IMF osallistuu uuteen lainapakettiin, kuten Kreikalle vuosi sitten päätetyssä lainapaketissakin.
Rahastomuutokset parlamentteihin
Vakausrahastojen muutoksia tullaan vielä puimaan erillisissä euromaiden kokouksissa. Euroalueen väliaikaista ja pysyvää vakausrahastoa päätettiin lähteä uudistamaan suuntaan, jota Suomi on vastustanut. Eurojohtajat antoivat niille uusia valtuuksia. Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV) voi vastedes muun muassa rahoittaa kriisimaiden velkojen takaisinostoja markkinoilta.
Päätökset uudistuksista tulee tehdä jäsenvaltioiden parlamenteissa.
EU:n presidentin Herman van Rompuy korosti saavutetussa sovussa sitä, että sillä parannetaan Kreikan velkakestävyyttä ja mahdollistetaan toimet, joita tarvitaan kriisien tartuntariskin pysäyttämiseksi. Lisäksi päämiehet sitoutuivat parantamaan euroalueen kriisinhallintaa.
EU-komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso piti pakettia luotettavana ja muistutti poliitikkojen ja sijoittajien toimivan nyt ensimmäistä kertaa yhdessä.
Katainen puolestaan uskoi tehtyjen päätösten johtavan siihen, että Kreikan riski kaatua velkojen uusimiseen on pienentynyt.
Vakuudet monen väännön takana
Päätettyjen vakuuksien yksityiskohdista ei ole toistaiseksi tarkempaa tietoa. Epävarmuuden niiden kohdalla myönsi Katainenkin.
– Mikään ei ole varmaa, totesi hän kriisikokouksen jälkeen ja katsoi kestävän viikkoja ennen kuin hätäavun toimivuus selviää.
Maininta vakuuksista antaa sijaa tulkinnoille, kun sopimuksessa todetaan siitä, että ”missä sopivaksi katsotaan, vakuudet voivat tulla kysymykseen”.
Työeläkeyhtiö Ilmarisen talousjohtaja Jaakko Kiander arvioi Ylen haastattelussa, että Suomen vaatimista vakuuksista joudutaankin käymään vielä kovaa vääntöä. Lopputuloksesta ei hänestä ole varmuutta, vaikka Suomi saikin asiakirjaan vakuuksista maininnan.
Kianderin mukaan tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että vakuuksien käytännön toteuttaminen on erittäin hankalaa ja monimutkaista.
– Suomi sai periaatteellisen nyökkäyksen, että tässä asiassa voidaan johonkin suuntaan edetä. Mutta vakuuksien järjestäminen on hyvin monimutkaista ja vaikka niitä ei nyt täysin torjuttu, vakuuksien käytännön toteutus tulee olemaan varsin haastavaa, Kiander sanoi.
Toimenpiteet symbolisia
Europarlamentin talousvaliokunnan suomalaisjäsen Carl Haglund (rkp) pitää päämiesten sopimusta Suomen kannalta ehdottomasti parhaana vaihtoehtona, vaikka sanookin näkevänsä esimerkiksi lupauksen vakuuksista lähinnä symboliseksi toimenpiteeksi.
Vakuuksien mukaanotto on Haglundin mielestä päänavaus, jollainen aikaisemmin olisi ollut mahdollinen. Se osoittaa, että jäsenmailla on oikeus osoittaa vaatimuksia muita maita kohtaan.
uutiskirje 
