– Olen lähihoitaja ja koen itseni tosi duunariksi. Terveyskeskuksissa ja palvelutaloissa painetaan töitä selkä märkänä hiestä. Hoivatyö on nimenomaan työn tekemistä.
Paavo Arhinmäen puheenjohtajakaudella vasemmistoliittoon tullut runsaasti vihreitä painotuksia ja siitä Pekonen on hyvillään.
– Toisaalta vasemmistoliitto on pitänyt esimerkiksi työelämäkysymyksiä esillä ehkä enemmän kuin mikään muu puolue viime eduskuntakaudella.
– Myös hallitusneuvotteluissa työelämän asiat olivat vahvasti esillä vasemmistoliiton listalla.
Raha ratkaisee
Aino-Kaisa Pekosen kiinnostuksen kohteena politiikassa ei ole ollut talouspolitiikka. Viime kevään eduskuntavaalien alla hän kuitenkin huomasi omaksi yllätyksekseen puhuvansa hyvin paljon juuri talouspolitiikasta.
– Mitä enemmän politiikassa on mukana, valkenee että loppujen lopuksi se on raha, joka ratkaisee. Miten rahaa jaetaan, se on poliittinen valinta.
Alkaneen eduskuntakauden Pekonen uskoo pyörivän paljolti talouden ympärillä. Isoja kysymyksiä ovat Suomen velkaantumisen pysäyttäminen ja julkisen talouden tasapainottaminen. Ongelmat on hoidettava sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.
– Tutkimustenkin valossa rikkaat ovat rikastuneet ja köyhät entisestään köyhtyneet.
Julkisen talouden tasapainottamiseen rahaa Pekonen uskoo löytyvän harmaasta taloudesta, kunhan hämäräyrittäjät saadaan verolla.
Politiikka takaisin politiikkaan
Pekosen mielestä politiikka palasi politiikkaan viime kevään eduskuntavaalien yhteydessä.
– Ihmiset halusivat muutosta. Se ei kuitenkaan näy uuden hallituksen kokoonpanossa.
Muutosta vaalit Pekosen mukaan toivat. Eduskuntaan pääsi poikkeuksellisen uusia kasvoja.
Puolueaktiivina Pekoselle puolueiden väliset erot ovat selkeitä. Ihmisille ne eivät kuitenkaan olleet ja se näkyi vaaleissa.
– Perussuomalaisten hypetyksessä on paljon positiivistakin. Puolueet ovat joutuneet miettimään itselleen ihan oikeasti tärkeitä asioita, joita ei myydä.
Pekonen muistuttaa, että politiikka on kuitenkin myös kompromissien tekemistä.
– En tarkoita, että pitää myydä kaikkein tärkeimmät arvot ja aatteet. Jotta voi saada aikaan jotain hyvää, on hyväksyttävä jotain toiselle tärkeää. Sama sääntö toimii parisuhteessakin.
Pekonen epäilee perussuomalaisten pelkäävän vastuuta ja olevan siksi kykenemätön yhteistyöhön kenenkään kanssa.
– Saa nähdä mitä Suomen kansa siitä ajattelee neljän vuoden päästä.
Pienen puolella -ajattelu vetosi
Riihimäkeläisen Aino-Kaisa Pekosen, 32, eduskuntakauden alku kului enemmän Säätytalolla hallitusneuvotteluissa kuin varsinaisessa uudessa työpaikassa Arkadianmäellä. Hän joutui tai pääsi hallitusneuvotteluihin mukaan kylmiltään uutena vasemmistoliiton kansaedustajana.
– Se on pienen puolueen etu tai haitta, miten sen katsoo. Kaikki kansanedustajat olivat mukana neuvotteluissa. Minulle tämä oli hyvä koulu politiikkaan ja tulevaan eduskuntakauteen.
Aino-Kaisa Pekosella on politiikkaan vahva kotitausta. Isä on ollut peräti nelisenkymmentä vuotta Riihimäen kunnallispolitiikassa vasemmistoliiton riveissä ja sitä ennen SKDL:ssa. Myös isä on ollut ehdolla eduskuntavaaleissa.
– Vaikka kotona politiikkaa ei kovasti puhuttukaan, se oli arjessa läsnä. Isä luki kokouspapereita ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen oli tavallaan itsestäänselvyys.
Aivan itsestäänselvyys puoluevalinta ei Pekoselle kuitenkaan ollut. Vihreät ja demarit olivat myös kiinnostavia puolueita. Vasemmistoliiton Pekonen katsoi kuitenkin puolueeksi, jolla oli sosiaalinen omatunto, ”ihan oikeasti”.
– Perinteinen vasemmistolainen ajattelu, että kaikista pidetään huolta ja pienen puolesta, ne upposivat minuun.
Pekonen on kolmen lapsen äiti ja koulutukseltaan perushoitaja, erikoistunut mielenterveys- ja päihdetyöhön.
– En ajatellut, että politiikasta tulisi ammatti. Pullikoin aluksi vastaan, kun tuli puhe lähtemisestä mukaan kunnallisvaaleihin.
Pitkäjänteistä työtä
Pekonen kuitenkin lähti vuoden 2004 vaaleihin ja pääsi ensi kerralla läpi. Ja politiikka vei mukanaan. Kunnallisia ja maakunnallisia luottamustoimia on sittemmin kertynyt. Hän toimii myös vasemmistoliiton toisena varapuheenjohtajana.
Vuonna 2007 Pekonen oli ensimmäistä kertaa ehdokkaana eduskuntavaaleissa. Vaikka edustajapaikka jäi saavuttamatta, tulos oli hyvä.
– Se antoi potkua ja uskoa, että tästä voisi tullakin jotain. Päätin yrittää seuraavalla kerralla uudestaan.
uutiskirje 
