Brasilia on vihdoin ryhtynyt tositoimiin projektissa, jota se on viivyttänyt 1970-luvulta lähtien. Etelä-Amerikan voimakkain valtio aikoo rakentaa ydinsukellusveneitä, jotta se voi turvata merenpohjansa alla olevat valtavat öljyesiintymät sekä lisätä painoarvoaan kansainvälisessä politiikassa.
Brasilian presidentti Dilma Rousseff vihki heinäkuun puolivälissä Itaguaín kaupungissa sukellusveneiden runko-osia valmistavan tehtaan.
”Brasilia ottaa uuden askeleen osoittaakseen asemansa kehittyneenä maana, jossa on hienostunutta teollisuutta ja joka kykenee hyödyntämään korkeaa teknologiaa”, Rousseff, maan ensimmäinen naispresidentti, julisti ja leikkasi symbolisesti tehtaan ensimmäisen teräslevyn.
Brasilian armeijan sukellusveneohjelma ProSub sai alkunsa vuonna 2008, kun silloiset presidentit Ranskan Nicolas Sarkozy ja Brasilian Luiz Inácio Lula da Silva sopivat, että ranskalaiset yritykset auttavat Brasiliaa rakentamaan ydinsukellusveneitä.
Kummatkin maat hyötyvät strategisesta yhteistyöstä: Ranskalaisyritykset saavat tilauksia ja Brasilia tietotaitoa. Brasilian aseellinen voimistuminen sopii myös Ranskan haaveisiin yhä moninapaisemmasta maailmasta.
Ensimmäisten brasilialaisten ydinsukellusveneiden on määrä valmistua vuonna 2023.
Oppia Falklandin sodasta
Brasilia osaa jo rikastaa uraania ydinpolttoaineeksi mutta ei osaa käyttää ydinpolttoainetta sukellusveneissä. Tämän hallitsevat vain Kiina, Yhdysvallat, Ranska, Britannia ja Venäjä – jotka ovat myös YK:n turvallisuusneuvoston ainoat pysyvät jäsenmaat.
FGV-tutkimuslaitoksen politiikan tutkijan Mauricio Santoron mukaan ydinsukellusveneiden rakentaminen on Brasilian armeijan tärkein ja myös symbolisesti merkittävin hanke aikoihin.
Laivasto painottaa ydinsukellusveneen ominaisuuksia: sillä voi vaihdella syvyyttä helpommin ja matkustaa paljon nopeammin kuin perinteisellä diesel-sähkökäyttöisellä sukellusveneellä. Niinpä ydinsukellusveneellä voi tehokkaasti valvoa entistä laajempia merialueita.
Sukellusveneet liittyvät myös Brasilian sotahistoriaan. Maa osallistui sekä ensimmäiseen että toiseen maailmansotaan sen jälkeen kun saksalaiset sukellusveneet olivat upottaneet Brasilian kauppalaivoja Etelä-Atlantilla. Tuolloin Brasilialla ei ollut hyviä puolustuskeinoja sukellusveneitä vastaan.
Brasilian laivaston johto muistuttaa myös Falklandin sodasta vuonna 1982, kun Argentiinan sotilashallitus miehitti Falklandinsaaret – espanjankieliseltä nimeltään Islas Malvinas – ja Britannia valtasi saaret takaisin. Jos Argentiinalla olisi ollut ydinsukellusvenelaivasto saaria puolustamassa, sodan lopputulos olisi voinut olla toinen, sotilaat huomauttavat.
– Strategisesta näkökulmasta ydinsukellusvene on ehkä merisodankäynnin tehokkain puolustusase, Santoro painottaa.
”Rauhanomaisia sota-aseita”
Brasilian johto vakuuttelee liki kyllästymiseen saakka ydinsukellusvenehankkeen rauhanomaisuutta.
”Projektin perimmäinen tarkoitus on nykyaikaistaa laivasto ja antaa sille välineitä hallita ydinsukellusveneiden valmistusteknologiaa. Tavoitteet ovat puolustuksellisia, eivät hyökkäyksellisiä, koska maamme on sitoutunut rauhan periaatteisiin”, presidentti Rousseff painotti.
Río de Janeiron yliopiston kansainvälisen politiikan tutkijan Williams Gonçalvesin mukaan Brasilian oli tärkeä täsmentää naapureilleen, että sillä ei ole laajentumishaluja.
– Naapurimaat ovat nyt tietoisia, että Brasilialla on erityisiä strategisia tarpeita, mutta se ei halua muuttua sotilasmahdiksi.
Strategisilla tarpeilla viitataan Brasilian merenpohjan alta löydettyihin valtaviin öljykenttiin. Öljykentät ovat syvällä merenpohjassa suolakerroksen alla, mutta öljyn hinnan noustessa ja teknologian kehittyessä ne voivat turvata Brasilian energiaomavaraisuutta ja tuoda muhkeita vientituloja.
Brasilialla on aluevesiä 3,6 miljoonaa neliökilometriä; alue vastaa liki puolta sen maa-alasta.
– On täysin oikeudenmukaista, että laivastollamme on keinot taata maamme suvereniteetti sen alueella oleviin rikkauksiin, Gonçalves sanoo.
Santoro huomauttaa, että Brasilia haluaa myös suojella ulkomaankauppaansa, josta 95 prosenttia kulkee meriteitse. Brasilian haaveissa kiiluu myös pysyvä jäsenyys YK:n turvallisuusneuvostossa.
– Brasilia tarvitsee nykyistä pätevämmät asevoimat voidakseen hoitaa tätä tehtävää, Santoro sanoo.
lehti 