KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Väitös: Turvallisuuspolitiikan konsensus on hyvää vauhtia murenemassa

Veikko Heinosen väitöstutkimuksen mukaan turvallisuuspolitiikka ei ole enää eliitin yksinoikeus.

Veikko Heinosen väitöstutkimuksen mukaan turvallisuuspolitiikka ei ole enää eliitin yksinoikeus. Kuva: Tiia Heinonen

Kansan Uutiset
2.8.2011 10.33
Fediverse-instanssi:

Sisä- ja ulkopoliittinen konsensus Suomen turvallisuuspolitiikasta on tuoreen väitöstutkimuksen mukaan hyvää vauhtia murenemassa.

Lentoupseeri Veikko Heinonen on tutkinut lauantaina Jyväskylän yliopistossa tarkastettavassa valtio-opin väitöskirjassaan suomalaisen turvallisuuspolitiikan tilaa. Tutkimuksen mukaan turvallisuuspolitiikka on politisoitumassa puoluepolitiikan välineeksi, jota pyritään hyödyntämään sisä- ja ulkopolitiikassa myös puolueiden valta-aseman ja ideologisten tavoitteiden edistämisessä.

Selonteot ovat Heinosen mukaan muotoutumassa poliittisen kamppailun areenaksi ja suurimmalle puolueelle on syntymässä ratkaiseva rooli turvallisuuspoliittisen linjan määrittelyssä.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Kylmän sodan aikainen yksimielisyyden kuva on ollut lähinnä tarkoin harkittua yksiäänisyyttä, jolla presidentin johdolla on vakuutettu toisen maailmansodan voittajavallat siitä, että pieni häviäjävaltio pitää sille asetetut velvoitteet. Taustalla omaa elämäänsä ovat eläneet erilaiset, kaukaakin juontuvat näkemykset ”oikeanlaisesta” poliittisesta järjestelmästä sekä siihen liittyvästä turvallisuuspolitiikasta ja sen toteuttamistavoista, Heinonen määrittelee.

Nato-kysymys tuo erot esiin

1900-luvun lopun muutokset ja Nato-kysymys ovat nostaneet 2000-luvun alussa erilaiset käsitykset turvallisuuspolitiikasta ja sen myötä puolueiden taustaideologioiden erilaisuuden julkisuuteen.

Heinonen arvion mukaan erilaiset näkemykset globalisaatiosta, EU-politiikasta ja kansainvälisestä arvosuuntautumisesta johtanevat siihen, että puolueiden on yhä vaikeampaa markkinoida turvallisuuspolitiikan nimissä itseään kansallisesti kaikille hyvää lupaavina yleispuolueina ja perustella kannanottojaan perinteisellä isänmaallisuus- ja maanpuolustusretoriikalla.

– Turvallisuuspoliittinen linjaus tunnistetaan yhä yleisemmin poliittiseksi, arvopohjaiseksi valinnaksi.

Poliittisuuden lisääntymisestä kertoo Heinosen mukaan myös se, että selontekojen valmistelu on pitkittynyt ja laajentunut poliittisen markkinoinnin ja kaupankäynnin seurauksena. Silti puolueet ovat pyrkineet pitämään turvallisuuspolitiikan julkisuuteen päin epäpoliittisena, turvallisuuspoliittisen eliitin valmistelu- ja päätösvaltaan kuuluvana alueena.

Jako liittoutujiin ja liittoutumattomiin

Heinonen tarkastelee erityisesti valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisia selontekoja ja niiden valmisteluun liittyvää retoriikkaa. Kansalliset toimijat hän jakaa liittoutujiin, jotka kannattavat sotilaallista liittoutumista ja Nato-jäsenyyttä, ja liittoutumattomiin, jotka eivät näe jäsenyyttä Suomen etujen mukaisena.

Heinonen osoittaa, että hyvin vahvasti puoluesidonnainen leiriytyminen Nato-kysymyksen suhteen juontuu leirien erilaisesta tavasta ymmärtää turvallisuuspolitiikan sekä siihen keskeisesti liittyvien käsitteiden, valtion, isänmaallisuuden ja kansanvallan käsitesisältöjä.

Liittoutujien turvallisuuspolitiikan käsityksen voi Heinosen mukaan luonnehtia olevan arvokeskeinen ja sotilasstrateginen. Siinä painottuvat ideologiset ja taloudelliset arvot sekä näiden arvojen puolustaminen sotilasstrategisten arvioiden mukaisesti tehokkaimmalla tavalla. Turvallisuuspolitiikka esitetään tässä käsityksessä teknisenä asiana.

Liittoutujat näkevät Nato-jäsenyyden tehokkaimmaksi tavaksi neutraloida uhkat. Sen myötä vahvistettaisiin myös Suomen statusta länsimaana ja vastuun kantajana. Taloudellisuuden nimissä näkemys suosii ammattiarmeijaa. Turvallisuuspolitiikka näyttäytyy ulkopolitiikan välineenä, jolla voidaan edistää myös muita kuin turvallisuuden alaan kuuluvia intressejä.

Turvallisuuden sisältö keskustelematta

Liittoutumattomien turvallisuuspolitiikan käsitys on käytännöllispoliittinen ja kansalaiskeskeinen. Liittoutumattomat kiinnittävät huomionsa yhteiskuntapolitiikkaan sekä taloudelliseen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.

Liittoutumattomat näkevät myös itsenäisen kansallisen asevelvollisuusarmeijan pikemminkin yhteiskuntapoliittisena kuin teknistaloudellisena valintana. Se nähdään yhdenvertaista kansalaisuutta ja kansallista yhtenäisyyttä tuottavana arvona, josta ei haluta luopua. Oma kansallinen armeija halutaan säilyttää itsenäisyyden lisäksi myös sotilaallisia riskejä varten luotuna kokonaistaloudellisena ratkaisuna.

Kansalaisten näkökulmasta olennaisena puutteena turvallisuuspoliittisessa debatissa voidaan Heinosen mukaan nähdä se, että julkisuudessa jää keskustelematta, mitä kansalaiset kokevat yhteiskunnallisella, valtiollisella ja kansainvälisellä tasolla turvallisuuden käsitteeseen sisältyviksi sekä puolustamisen ja edistämisen arvoisiksi asioiksi.

Heinonen on toiminut ilmavoimissa muun muassa lentoupseerina ja toimialajohtajana. Sittemmin hän on työskennellyt myös Patria Aviationilla projektipäällikkönä ja ollut käynnistämässä ilmavoimien Patrialle ulkoistamaa peruslentokoulutusta.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Käännytyslain hyväksyminen herättää pahaa verta SDP:ssä.

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

Gashaw Bibani.

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

Mai Kivelä.

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

Vasemmistoliitto lähtee tavoittelemaan lisäpaikkaa Hämeessä.

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

Uusimmat

Käännytyslain hyväksyminen herättää pahaa verta SDP:ssä.

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

Gashaw Bibani.

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

Mai Kivelä.

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

Vasemmistoliitto lähtee tavoittelemaan lisäpaikkaa Hämeessä.

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
03

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
04

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 
05

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

17.11.2026

Epävarmuus vaikuttaa työssä oleviinkin – työttömyyteen varaudutaan, arjen hankintoja lykätään

17.11.2026

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

17.11.2026

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

16.11.2026

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

16.11.2026

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

15.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset