KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Väitös: Turvallisuuspolitiikan konsensus on hyvää vauhtia murenemassa

Veikko Heinosen väitöstutkimuksen mukaan turvallisuuspolitiikka ei ole enää eliitin yksinoikeus.

Veikko Heinosen väitöstutkimuksen mukaan turvallisuuspolitiikka ei ole enää eliitin yksinoikeus. Kuva: Tiia Heinonen

Kansan Uutiset
2.8.2011 10.33

Sisä- ja ulkopoliittinen konsensus Suomen turvallisuuspolitiikasta on tuoreen väitöstutkimuksen mukaan hyvää vauhtia murenemassa.

Lentoupseeri Veikko Heinonen on tutkinut lauantaina Jyväskylän yliopistossa tarkastettavassa valtio-opin väitöskirjassaan suomalaisen turvallisuuspolitiikan tilaa. Tutkimuksen mukaan turvallisuuspolitiikka on politisoitumassa puoluepolitiikan välineeksi, jota pyritään hyödyntämään sisä- ja ulkopolitiikassa myös puolueiden valta-aseman ja ideologisten tavoitteiden edistämisessä.

Selonteot ovat Heinosen mukaan muotoutumassa poliittisen kamppailun areenaksi ja suurimmalle puolueelle on syntymässä ratkaiseva rooli turvallisuuspoliittisen linjan määrittelyssä.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Kylmän sodan aikainen yksimielisyyden kuva on ollut lähinnä tarkoin harkittua yksiäänisyyttä, jolla presidentin johdolla on vakuutettu toisen maailmansodan voittajavallat siitä, että pieni häviäjävaltio pitää sille asetetut velvoitteet. Taustalla omaa elämäänsä ovat eläneet erilaiset, kaukaakin juontuvat näkemykset ”oikeanlaisesta” poliittisesta järjestelmästä sekä siihen liittyvästä turvallisuuspolitiikasta ja sen toteuttamistavoista, Heinonen määrittelee.

Nato-kysymys tuo erot esiin

1900-luvun lopun muutokset ja Nato-kysymys ovat nostaneet 2000-luvun alussa erilaiset käsitykset turvallisuuspolitiikasta ja sen myötä puolueiden taustaideologioiden erilaisuuden julkisuuteen.

Heinonen arvion mukaan erilaiset näkemykset globalisaatiosta, EU-politiikasta ja kansainvälisestä arvosuuntautumisesta johtanevat siihen, että puolueiden on yhä vaikeampaa markkinoida turvallisuuspolitiikan nimissä itseään kansallisesti kaikille hyvää lupaavina yleispuolueina ja perustella kannanottojaan perinteisellä isänmaallisuus- ja maanpuolustusretoriikalla.

– Turvallisuuspoliittinen linjaus tunnistetaan yhä yleisemmin poliittiseksi, arvopohjaiseksi valinnaksi.

Poliittisuuden lisääntymisestä kertoo Heinosen mukaan myös se, että selontekojen valmistelu on pitkittynyt ja laajentunut poliittisen markkinoinnin ja kaupankäynnin seurauksena. Silti puolueet ovat pyrkineet pitämään turvallisuuspolitiikan julkisuuteen päin epäpoliittisena, turvallisuuspoliittisen eliitin valmistelu- ja päätösvaltaan kuuluvana alueena.

Jako liittoutujiin ja liittoutumattomiin

Heinonen tarkastelee erityisesti valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisia selontekoja ja niiden valmisteluun liittyvää retoriikkaa. Kansalliset toimijat hän jakaa liittoutujiin, jotka kannattavat sotilaallista liittoutumista ja Nato-jäsenyyttä, ja liittoutumattomiin, jotka eivät näe jäsenyyttä Suomen etujen mukaisena.

Heinonen osoittaa, että hyvin vahvasti puoluesidonnainen leiriytyminen Nato-kysymyksen suhteen juontuu leirien erilaisesta tavasta ymmärtää turvallisuuspolitiikan sekä siihen keskeisesti liittyvien käsitteiden, valtion, isänmaallisuuden ja kansanvallan käsitesisältöjä.

Liittoutujien turvallisuuspolitiikan käsityksen voi Heinosen mukaan luonnehtia olevan arvokeskeinen ja sotilasstrateginen. Siinä painottuvat ideologiset ja taloudelliset arvot sekä näiden arvojen puolustaminen sotilasstrategisten arvioiden mukaisesti tehokkaimmalla tavalla. Turvallisuuspolitiikka esitetään tässä käsityksessä teknisenä asiana.

Liittoutujat näkevät Nato-jäsenyyden tehokkaimmaksi tavaksi neutraloida uhkat. Sen myötä vahvistettaisiin myös Suomen statusta länsimaana ja vastuun kantajana. Taloudellisuuden nimissä näkemys suosii ammattiarmeijaa. Turvallisuuspolitiikka näyttäytyy ulkopolitiikan välineenä, jolla voidaan edistää myös muita kuin turvallisuuden alaan kuuluvia intressejä.

Turvallisuuden sisältö keskustelematta

Liittoutumattomien turvallisuuspolitiikan käsitys on käytännöllispoliittinen ja kansalaiskeskeinen. Liittoutumattomat kiinnittävät huomionsa yhteiskuntapolitiikkaan sekä taloudelliseen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.

Liittoutumattomat näkevät myös itsenäisen kansallisen asevelvollisuusarmeijan pikemminkin yhteiskuntapoliittisena kuin teknistaloudellisena valintana. Se nähdään yhdenvertaista kansalaisuutta ja kansallista yhtenäisyyttä tuottavana arvona, josta ei haluta luopua. Oma kansallinen armeija halutaan säilyttää itsenäisyyden lisäksi myös sotilaallisia riskejä varten luotuna kokonaistaloudellisena ratkaisuna.

Kansalaisten näkökulmasta olennaisena puutteena turvallisuuspoliittisessa debatissa voidaan Heinosen mukaan nähdä se, että julkisuudessa jää keskustelematta, mitä kansalaiset kokevat yhteiskunnallisella, valtiollisella ja kansainvälisellä tasolla turvallisuuden käsitteeseen sisältyviksi sekä puolustamisen ja edistämisen arvoisiksi asioiksi.

Heinonen on toiminut ilmavoimissa muun muassa lentoupseerina ja toimialajohtajana. Sittemmin hän on työskennellyt myös Patria Aviationilla projektipäällikkönä ja ollut käynnistämässä ilmavoimien Patrialle ulkoistamaa peruslentokoulutusta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Petteri Orpo piti budjettiriihen alkua koskevan tiedotustilaisuuden maanantaina poikkeuksellisesti yksin.

Miksi Petteri Orpo etsii selkärankaansa vasta ja juuri nyt?

Veronika Honkasalo.

Näin kävi ulkomaalaislaille: ”Systemaattisia huononnuksia”

Minja Koskela.

Hallitus on tehnyt kaksi vuotta rasistista maahanmuuttopolitiikkaa: ”Edes ne eivät ole kartalla, jotka ovat hyväksyneet tiukennukset”

Joukkoliikenteen hintoihin suunnitellaan taas korotuksia Helsingissä.

Helsinki on taas nostamassa joukkoliikenteen lippujen hintoja: Jopa 20 prosentin korotukset

Uusimmat

Petteri Orpo piti budjettiriihen alkua koskevan tiedotustilaisuuden maanantaina poikkeuksellisesti yksin.

Miksi Petteri Orpo etsii selkärankaansa vasta ja juuri nyt?

Veronika Honkasalo.

Näin kävi ulkomaalaislaille: ”Systemaattisia huononnuksia”

Minja Koskela.

Hallitus on tehnyt kaksi vuotta rasistista maahanmuuttopolitiikkaa: ”Edes ne eivät ole kartalla, jotka ovat hyväksyneet tiukennukset”

Joukkoliikenteen hintoihin suunnitellaan taas korotuksia Helsingissä.

Helsinki on taas nostamassa joukkoliikenteen lippujen hintoja: Jopa 20 prosentin korotukset

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Pahimmillaan perheiden tuloista lähti satoja euroja kuukaudessa – Reilu enemmistö suomalaisista peruisi hallituksen tekemiä leikkauksia

 
02

Hyvinvointialueet kituvat, sotebisnes kukoistaa

 
03

VM:n laskelmissa Suomeen on syntynyt 90 000 uutta työpaikkaa, todellisuudessa työttömyysaste nousee koko ajan – ”On tämä kamalaa katsottavaa”

 
04

Samaan aikaan, kun köyhät pakotetaan kodeistaan: ”Rikkaiden veroalet rahoitetaan velaksi”

 
05

Miksi vasemmistolaisuus tuntuu joskus raskaalta elämäntavalta? – Vastaus löytyy vasemmistoverosta

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Neljäs nimi ehdolle vasemmistoliiton varapuheenjohtajaksi

01.09.2025

Alkuperäiskansat haluavat torjua digitaalisen kolonisaation

01.09.2025

Vasemmisto tarvitsee lisää Kemiönsaari-ilmiöitä

01.09.2025

Kollaa kestää vavahduttavammin kuin koskaan ennen Olivier Norekin suurenmoisessa romaanissa Talven soturit

31.08.2025

Huumekauppa uhkaa Perun alkuperäiskansoja

31.08.2025

Naisten oikeudet ottavat globaalisti takapakkia

31.08.2025

Suomi puolusti Montenegron kumoon

30.08.2025

Venäjän alueella on sodittu yli tuhat vuotta, mikä vaikuttaa uhattuna olemisen kokemukseen tänäänkin, kirjoittaa Mark Galeotti uudessa suurteoksessaan

30.08.2025

Luonnonsuojelu muuttui kulttuuriseksi puhdistukseksi Tansaniassa

30.08.2025

Lääkkeen kitkerä maku haittaa lasten tuberkuloosin hoitoa

30.08.2025

Talibanilla uusi naisiin kohdistuva moraalikampanja Kabulissa

30.08.2025

Susijengi nuiji britit – Markkanen vedossa

29.08.2025

Agentteja, kaksoisagentteja ja salamurhia talvisodan alla Helsingissä Pauli Jokisen jännärissä Punainen leski

29.08.2025

Li Andersson kertaa viime vuosia: ”Mietin usein, mitä Petterille tapahtui”

29.08.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään