Jos omistaisin miljardi euroa ja haluaisin tuhlata sen luksusmatkalla niin, että joka päivä tuhlaisin tuhat euroa, kahden vuoden ja yhdeksän kuukauden jälkeen olisin kuluttanut miljoonan, mutta miljardin euron tuhlaamiseen menisi 2 700 vuotta.
Jos filosofi Herakleitos olisi lähtenyt miljardi taskussaan kyseiselle matkalle, hänellä olisi vielä 200 vuotta matkaa jäljellä ennen kuin rahat loppuisivat.
Kanadalainen Quebecin yliopiston kasvatustieteen professori Normand Baillargeon toteaa kirjassaan Älyllisen itsepuolustuksen pikakurssi, että varsinkin taloudessa ja tähtitieteessä törmäämme päivittäin jättimäisiin lukuihin, joita ei voi käsittää, ellei niitä vertaa johonkin arkipäiväiseen asiaan.
Tähtitieteilijä Esko Valtaojan mukaan äärettömässä maailmankaikkeudessa olevaa ääretöntä määrää tähtiä on vaikea ymmärtää: ”Taskulaskin nielee kiltisti nollien jonon, mutta ei meidän pieni tajuntamme.”
Jotain kuitenkin kertoo maailmankaikkeudesta se, että jos panemme kolme hiekanjyvää suunnattoman suureen katedraaliin, niin katedraali on paljon tiheämmin täytetty kuin mitä avaruudessa on tähtiä. Tähtisumujen tiheys on kuin kolme mehiläistä lentämässä Euroopan yllä.
Miljardit sotaan – ei koulutukseen
Baillargeon ottaa esimerkin USA:n käymästä Irakin sodasta. Lokakuussa 2004 sodan hinta oli jo 113 miljardia dollaria. Samalla rahalla olisi voitu palkata USA:n julkisiin kouluihin vuodeksi 2,2 miljoonaa opettajaa. USA:ssa arvioidaan olevan noin 20 miljoonaa aikuista lukutaidotonta.
Sotaan käytetyn rahasumman verran maksaisi 49 miljoonan lapsen sairausvakuutus vuodeksi. Summalla saisi myös 2,9 miljoonaa nelivuotista yliopistostipendiä. Suurissa luvuissa piilee arvovalintojen suuret linjat!
Baillargeon korostaa, että nykyajan mediajulkisuus on karua ja korutonta. Suurimmalta osin se koostuu päättömistä päätelmistä, todentamattomista tilastoista ja tolkuttomista tositarinoista.
Siksi johdonmukaisuuden kehittäminen on jokaisen kansalaisvelvollisuus vauvasta vaariin, jotta pystymme tajuamaan harhautuksen ja sompailemaan hämärän kielenkäytön sokkeloisissa labyrinteissä:
”Esimerkiksi tupakkayhtiöt ovat pyytäneet tutkijoita julistamaan korvausta vastaan ja näennäistutkimuksiin tukeutuen, ettei tupakka aiheuta syöpää tai jopa ettei se ole terveydelle vaarallista: nämä yhtiöt ovat löytäneet tutkijoita, jotka ovat olleet valmiita myymään asiantuntemuksensa lautasellisesta hernekeittoa.
Suhdetoimintafirmat, yritykset ja muut eturyhmät perustavat näennäisiä tutkimusryhmiä, joiden tarkoituksena on edistää niiden ajatuksia ja etuja antamalla niille tieteeltä saatava kunniallisuuden ja objektiivisuuden aura.”
Hämmästymisen taito on viisauden alku
Platon peräänkuulutti hämmästystä erityisenä filosofisena intohimona. Hämmästymiskyky on ensisijainen lähtökohta ajattelulle toisin kuin Herran pelko. Hämmästys estää hämmennyksen ja hämäämisen.
Baillargeon mukaan hämmästyminen edellyttää sitä, että hankkiudutaan eroon valmiista ajatuksista ja ennakkoluuloista, irrottaudutaan jähmeän mielipiteen valtavasta voimasta kunnes pystytään hämmästymään siitä, mikä aikaisemmin tuntui harmittomalta ja mielenkiinnottomilta. Näin hämmästys avaa tien pohdiskelulle ja kriittiselle arvioinnille.
Voisi sanoa, että ”Älyllisen itsepuolustuksen pikakurssi” ilmestyi juuri parahiksi ns. kreivin aikaan. Niin paljon hämmästyttäviä asioita tämä hämmentävä maailma päivittäin tarjoaa.
Normand Baillargeon: Älyllisen itsepuolustuksen pikakurssi, Suom. Tapani Kilpeläinen. Eurooppalaisen filosofian seura /Niin&näin-kirjasarja 2011
uutiskirje 
