Suomi ja Kreikka ovat valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) mukaan päässeet yhteisymmärrykseen vakuusjärjestelystä.
Valtiovarainministerien neuvotteleman sopimuksen mukaisesti Kreikka tallettaa Suomen valtion tilille summan, joka yhdessä sille saatavien korkojen kanssa kattaa pitkällä tähtäimellä Suomen takausta vastaavan lainasumman. Kreikan uuden lainaohjelman suuruus ja Suomen osuus siitä ovat vielä toistaiseksi avoimia, mutta kyse on noin 1,5 miljardista eurosta.
Varat on tarkoitus sijoittaa vähäriskisiin arvopapereihin. Urpilaisen mukaan Suomi päättää kohteista kuultuaan Kreikkaa.
Järjestely vaatii vielä muiden euromaiden hyväksynnän. Urpilainen uskoo, että järjestely ei kohtaa vastustusta muissa euromaissa, koska Suomi on koko prosessin ajan avoimesti kertonut oman kantansa.
Jokainen vastaa omista veloistaan
Suomi on Urpilaisen mukaan jatkossakin vahvasti sitä mieltä, että jokainen maa vastaa omista veloistaan. Suomi vastustaa myös eurobondeja.
Suomi on käynyt kahdenvälisiä neuvotteluja vakuuksista Kreikan kanssa sekä poliittisella tasolla että virkamiestasolla. Suomen lähtökohtana on koko ajan ollut, että se voi osallistua euromaiden lisätukemiseen vain sillä ehdolla, että Suomi saa vakuudet euromaiden tukijärjestelyiden riskien kattamiseksi.
Suomen ja Kreikan välinen vakuusjärjestely on samankaltainen kuin yksityisen sektorin sijoittajien kanssa euroalueen (21.7.) huippukokouksen yhteydessä sovittu malli. Kun yksityisen sektorin sijoittajat vaihtavat nykyiset velkakirjansa hyvin pitkäaikaisiksi velkakirjoiksi, saavat sijoittajat uusille velkakirjoille vakuuden. Vakuus sijoitetaan vähäriskisiin arvopapereihin, joille kertyvä tuotto kattaa pitkällä aikavälillä velan pääoman.
Jos takausvastuu realisoituu Kreikan maksukyvyttömyyden vuoksi, vakuus realisoidaan ennalta sovittavalla menettelyllä.