Terveyskeskuslasku moninkertaistuu perintätoimistossa: 14 euroa kasvaa 59 eurolla

Vasemmistoliiton turkulainen Annika Lapintie vaatii kotikaupunkiaan luopumaan perintätoimistojen käytöstä kunnan asiakasmaksujen perinnässä.

Kansanedustaja Annika Lapintien mielestä kaikki kunnat voisivat seurata perässä. Hän toteaa kotikaupunkinsa ulkoistaneen asiakasmaksujen perinnän ylikansalliselle perintätoimistolle Aktiv Kapitalille.

– Se on aiheuttanut kaupunkilaisten eriarvoistumista ja sen taloudellinen hyöty on myös kyseenalainen, Lapintie toteaa.

14 euron laskusta 59 euron perintäkulut

Lapintie arvioi yksityisten perintätoimistojen – Aktiv Kapital, Lindorff ja Intrum Justitia – tekevän eri puolilla Suomea suuria voittoja pienituloisten kansalaisten kustannuksella.

– Kunnallisten palveluiden asiakasmaksut, kuten terveyskeskusmaksut, lasten päivähoitomaksut ja hammaslääkärimaksut ovat jo itsessään korkeita pienituloisille ihmisille. Kun päälle mätkäistään perintäkulut, voi lasku kasvaa ylivoimaiseksi, hän sanoo.

Perintätoimistot laskuttavat pääsääntöisesti lain salliman enimmäistaksan mukaan. Maksumuistutuksesta voidaan vaatia viisi euroa ja maksuvaatimuksesta 12 euroa. Samasta velasta perintäkuluja voi kertyä enintään 59 euroa.

– Tämä on pöyristyttävän paljon esimerkiksi maksamattomasta terveyskeskusmaksusta, joka on Turussa tällä hetkellä 13,70 euroa, Lapintie toteaa.

– Valtaosan perittävästä summasta muodostavatkin varsinaisen asiakasmaksun sijaan usein perintätoimiston omat perintäkulut. Laskuttajana toimivan kaupungin osuus tuloista jää olemattoman pieneksi.

Perintäkulut eivät vanhene

Perintälaskut eivät sisälly julkisen terveydenhuollon asiakasmaksujen maksukattoon, joka on nyt 633 euroa vuodessa. Lapintien mielestä sekin lisää eriarvoisuutta.

– Maksuvaikeuksiin joutuneille ihmisille maksukatto on siis käytännössä tätä korkeampi. Perintäkulut eivät myöskään vanhene, vaan perintäkierre voi jatkua, vaikka itse asiakasmaksut olisivat jo vanhentuneet.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksessa on kartoitettu syitä siihen, miksi kunnat käyttävät perintätoimistoja. Kunnat esittivät tärkeimmäksi syyksi perinnän kustannustehokkuuden.

– Käytännössä tehokkuus on kyseenalaista, jos perintään menevät asiakasmaksut siirtyvät kaupungin itsensä maksettavaksi lisääntyneinä sosiaalimenoina, Lapintie arvioi.

– Tulonsiirto kaupungilta ylikansallisille perintätoimistoille ei ole tarkoituksenmukaista.