Tuskin mikään kirja olisi voinut olla ilmestyessään ajankohtaisempi kuin tämä – eikä tämä vieläkään ole vanhentunut. Harri Leppäsen muistelma-, päivä- ja tietokirja Libyasta kertoo, yhdestä näkökulmasta, millainen on tämä jo keväästä pitkälle syksyyn uutisten ykkösotsikoissa ollut maa.
Kirja on lähtenyt painoon siinä vaiheessa, kun Libyan sisällissota oli de facto. Siinä sen tuoreus. Mutta se on vai osa tarinaa.
Toki Leppäsen omat kokemukset ovat vuosien takaa, ajalta jolloin tämä nykyinen eläkeläinen oli suunnittelemassa itse paikalla eli Tripolissa maanteitä, kaupunginosia ja jopa kaupunkeja.
Suomalainen yhdyskuntasuunnittelun vienti on sellainen ulkomaankaupan sarka, josta tiedetään varsin vähän. Tämänkin vuoksi Leppäsen kirjalla on arvoa. Mutta ennen kaikkea se jää sekä uusien että tärkeiden kirjojen historiaan kuvauksena Libyasta asuin- ja työympäristönä. Kirjoittajan omaa näkemystä täydentävät puolison Tripolista Suomeen lähettämät kirjeet.
Teoksen ansioihin kuuluu paitsi vaivihkaa ja huumorimielelläkin annettu tieto vieraasta kulttuurista, myös se asenne jolla tekijä kuvaa kulttuurien kohtaamisia. Nyt kun olemme seuranneet paitsi Libyan sisällissodan etenemistä myös äimistelyä sitä, miten kansanedustajatasolla saakka puhutaan ”tolpasta huutavasta ukosta”, tällainen omien silmien ja korvien kokema virkistää kummasti. Harri Leppäsen kokemus on, että kristitty voi mainiosti rakentaa parempaa yhteiskuntaa islamilaisessa maassa – tosin maan oloihin sopeutuen.
Kiitän siis sekä asennetta, tarjottua tietoa ja kokemusta että paljon maailmaa nähneen miehen taitoa laittaa sanansa järjestykseen. Vaikka kirjoittajalla on asennetta, hänellä ei ole tendenssiä joka tökkisi. Päinvastoin: Harri Leppäsen kirjan voi lukea jopa tietokirjana Gaddafin Libyasta. Sitähän ei enää ole, muka, mutta luulen että varsin moni asia elää samaan tapaan kuin Leppänen kertoo ja kuvailee.
Harri Leppänen: Gaddafin kunnailla. Into Kustannus Oy, 2011. 273 s.
uutiskirje 
