Luovalla alalla olla sen LYHTY -yhteenliittymän mukaan ilahtuneita siitä, että hyvitysmaksun laitekantaa ollaan laajentamassa matkapuhelimiin ja tietokoneisiin.
– Tämä on oikea askel hallitusohjelmakirjausten viitoittamalla tiellä, Luovan työn tekijöiden ja yrittäjien LYHTY toteaa tiedotteessaan torstaina.
LYHTYn mukaan Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu on muutamassa vuodessa romahtanut 12 miljoonasta eurosta 6,5 miljoonaan euroon. Romahdus johtuu siitä, että hyvitysmaksun piiriin kuuluvien tallennuslaitteiden kantaa ei ole päivitetty vastaamaan todellista kopiointia.
LYHTY vetoaa nyt pääministeri Jyrki Kataiseen (kok.), kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäkeen (vas.) ja muihin hallituspuolueiden puheenjohtajiin, että tilanne korjataan ottamalla riittävästi uusia kopiointiin käytettyjä välineitä hyvitysmaksun piiriin. Niitä ovat tietokoneet, tabletit, tallentava kännykkä muistikortteineen ja USB-muistit.
Missä luvattu 20 prosentin kasvu?
Opetusministeriö lupasi vuosi sitten 20 prosentin kasvua luoville aloille kopioinnin hyvitysmaksuihin, mutta kuluva vuosi jää jopa viime vuotta heikommaksi.
– Syynä hyvitysmaksun alenemiseen on se, että sitä kerätään vain kuudesta prosentista kopiointivälineiden kauppaa. Suuri osa kopiointivälineistä on maksun ulkopuolella, LYHTY arvioi tiedotteessaan.
Vuosi sitten 8 000 kulttuurin ystävää ja vaikuttajaa - Eino Juhani Rautavaara, Aki Kaurismäki, Jörn Donner, Jenni Vartiainen ja Esa-Pekka Salonen - vetosi adressilla päättäjiin, että hyvitysmaksun romahdus korjattaisiin. Tilanne ei kuitenkaan korjaantunut, vaikka opetusministeriön 16. joulukuuta 2010 antama tiedote lupasi muuta.
94 prosenttia ulkopuolella
EU-direktiivin mukaan jäsenmaa saa sallia yksityisen kopioinnin sillä edellytyksellä, että siitä järjestetään kohtuullinen hyvitys.
– Näin ei kuitenkaan tapahdu, kun 94 prosenttia kopiointivälineiden kaupasta on maksun ulkopuolella, LYHTY muistuttaa.
Lain mukaan hyvitysmaksua pitää kerätä kaikista laitteista, joilla kopioidaan merkittäviä määriä teoksia.
– Tämä ei ole Suomessa enää pitkään aikaan toteutunut. Suuri osa kopioinnista tapahtuu tietokoneen ja musiikkikännykän kaltaisilla laitteilla, josta ei saa lainkaan korvausta, tiedotteessa painotetaan.
Vuoden takaisessa adressissa todettiin, että ”parasta olisi jos kaikki kopiointiin soveltuvat laitteet olisivat lähtökohtaisesti maksun piirissä, jolloin laitekohtainen maksutaso voisi olla alempi”.
Siinä painotettiin myös, että kyse on työpaikoista, pienten yritysten pystyssä pysymisestä ja kansallisesta kulttuurista.
Hyvitysmaksuvaroja käytetään kotimaisen musiikin ja audiovisuaalisen kulttuurin edistämiseen. Niitä tilitetään myös suoraan tekijöille.
Yli miljoona tallentanut musiikkia kännykkään
Suomessa kuluttajat kopioivat vuosittain laillisesti noin kahden miljardin euron arvosta musiikkia ja av-tuotteita. Kopiointiin käytettäviä laitteita myydään vuodessa noin 800 miljoonalla eurolla. Hyvitysmaksua on kuitenkin toistaiseksi kerätty vain 50 miljoonan euron laitekaupasta.
Lain mukaan hyvitysmaksua tulee periä kaikista tallennusalustoista, joihin tallennetaan merkittävässä määrin tekijänoikeuden suojaamaa materiaalia.
Tilastokeskuksen keväällä 2011 tekemän yksityistä kopiointia koskevan tutkimuksen mukaan yleisimmät tallennusalustat musiikkia kopioitaessa olivat tietokone, matkapuhelin ja MP3-soitin.
Esimerkiksi tietokoneella suomalaisista 28 prosenttia on kopioinut musiikkiaineistoa viimeisen vuoden aikana, matkapuhelimella 23 prosenttia ja MP3-soittimella 17 prosenttia.
LYHTY toteaa, että viime päivinä puheena ollut musiikin tallentaminen matkapuhelimeen on varsin yleistä. Taloustutkimuksen keväällä 2010 toteuttaman tutkimuksen mukaan yli miljoona suomalaista on tallentanut musiikkia matkapuhelimeensa. Matkapuhelimille on tallennettu noin 100 miljoonaa musiikkitiedostoa.
Av-tuotteiden kopiointi keskittyy yhä enemmän digibokseihin. Tallentaminen on lisääntynyt, mutta se ei näy hyvitysmaksuissa.
Digiboksien tariffi on vuodesta 2005 noussut 14 prosenttia, vaikka tallennuskapasiteetti on kasvanut 625 prosenttia.
”Älytöntä” ”Mitä ihmettä”
Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki on viime päivinä saanut näkyvää kritiikkiä hallituksen ajamasta yksityisen kopioinnin hyvitysmaksusta eli aknsan kielellä kasettimaksusta.
Ärhäkimmin asiasta on antanut palautetta Nokian entinen johtaja Anssi Vanjoki, joka ihmetteli keskiviikkona Twitterissä, mitä liikkuu Arhinmäen otsalohkon takana. Hän kuvaa maksyn laajentamista sanalla älytön.
Vanjoki kysyy, millä perusteella erilaisia tietokoneita ja muistikonfiguraatioita voi verottaa eri tavoin.
Myös Arhinmäkeä aiemmin pukeutumisesta arvostellut kokoomuslainen it-asiantuntija Petteri Järvinen on Uuden Suomen blogissaan Vanjoen linjoilla.
Hänestä hyvitysmaksun määräämisestä on tullut kulttuuripolitiikkaa.
– Maksua ei voi perustella kopioinnin määrällä, joten sitä perustellaan vain tuen tarpeella.
lehti 