Kansantuotteen määrä kasvoi Tilastokeskuksen kansantalouden neljännesvuositilinpidon mukaan vuoden kolmannella neljänneksellä heinäkuusta syyskuuhun 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kansantuotetta kertyi 2,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Neljännesvuositilinpidossa aikaisemmat arviot kuitenkin tarkentuvat aina, kun uusia tietoja saadaan. Niinpä vuoden toisen neljänneksen kasvu edellisestä vuodesta arvioitiin nyt 1,9 prosentin suusuiseksi, kun alkuperäinen arvio oli 2,9 prosenttia. Tällaiset muutokset voivat olla suuria etenkin talouden suhdannekäänteissä.
Teollisuudessa arvonlisäys laski hieman sekä verrattuna edelliseen neljännekseen että viime vuoteen. Pudotus aiheutui siitä, että sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa arvonlisäys oli jopa 16 prosenttia pienempää kuin vuosi sitten ja metsäteollisuudessakin pudotusta tuli kolme prosenttia. Muussa metalliteollisuudessa sekä kemianteollisuudessa tuotanto sen sijaan kasvoi edelleen.
Rakentamisessa ja yksityisillä palvelualoilla arvonlisäys kasvoi viime vuoteen verrattuna lähes neljän prosentin vauhtia.
Kansantalouden kysyntäpuolella sekä yksityinen kulutus, vienti ja investoinnit lisäsivät kysyntää, julkiset kulutusmenot sen sijaan pysyivät viime vuoden tasolla. Viennin määrä ja yksityinen kulutus olivat kolmisen prosenttia suurempia kuin viime vuoden kolmannella neljänneksellä. Investointien määrä kasvoi kone- ja laiteinvestointien ansiosta neljä prosenttia.
Kiinteistöpalveluissa työtä lisää
Työllisiä palkansaajia oli kolmannella neljänneksellä kaikkiaan 34 800 ihmistä eli 1,5 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten ja tehtyjen työtuntien määrä nousi 1,9 prosenttia.
Julkisessa hallinnossa, koulutuksessa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa palkansaajien määrä kasvoi kolme prosenttia, mutta palkansaajaa kohti tehtyjen työtuntien määrä väheni pari prosenttia. Kaikilla muilla aloilla palkansaajien määrä pysyi joko ennallaan tai kasvoi hieman, mutta työntekijöiden tekemä tuntimäärä yhtä palkansaajaa kohti nousi.
Tehdasteollisuudessa työllisten palkansaajien määrä kasvoi 4 900 henkeä eli 1,6 prosenttia, ja palkansaajan tekemä tuntimäärä kasvoi keskimäärin prosentin. Rakentamisessa sekä kaupan, liikenteen ja majoitus- ja ravitsemustoiminnan piirissä sen sijaan palkansaajien määrä pysyi ennallaan, mutta työntekijää kohti tehtyjen työtuntien määrä kasvoi prosentin verran.
Selvin kasvuala oli kiinteistöpalvelut, joissa sekä työllisten palkansaajien että tehtyjen työtuntien määrä palkansaajaa kohti kasvoivat pari prosenttia.
uutiskirje 
