Suomi vaati viime viikolla vahvempaa roolia Kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle Euroopan talouskriisin ratkaisussa. Kansainvälisen talouden tärkein kriisintorjuntajärjestö IMF on viime kuukausina ajautunut yhä sivummalle pohdittaessa velkakriisin ratkaisuja.
”Jos Euroopan keskuspankin näkyvämpi rooli osoittautuu viimeiseksi keinoksi, voimme ottaa sen harkintaan, mutta ensisijaiset välineemme ovat IMF ja Euroopan vakausrahasto”, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen totesi Saksan ja Hollannin tukemana AP-uutistoimistolle 25.11.
Euroopan vakausrahaston ja IMF:n ajamat lääkkeet eivät kuitenkaan ole aina samoja. Euroopan unionin ja vakausrahaston lainapolitiikka ankkuroituu tiukkaan budjettikuriin, yksityistämisiin ja parlamentaarisen päätäntävallan mitätöintiin jopa yli 200 ehtoa sisältävillä lainapaketeilla.
Myös IMF on perinteisesti tunnettu tiukasta budjettikuripolitiikasta, velkaehtojen sanelusta ja sijoittajien etujen puolustamisesta, mitä se on aiemmin tehnyt esimerkiksi vastustamalla pääomakontrolleja. Se on kuitenkin kriisin edetessä antanut yhä useampia kannanottoja, jotka kyseenalaistavat sen vanhaa budjettikuri-imagoa.
IMF julkaisi lokakuussa maailmantalouden tilaa käsittelevän erikoisraportin G20-maiden johtajille. Raportti linjasi, että kehittyneillä talouksilla ”on liikkumavaraa hidastaa leikkauksia nyt, jos tämä kompensoidaan myöhemmin tehtävillä säästöillä.”
Syyskuun puolessavälissä IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde totesi IMF:n Survey-lehdessä (15.9.), että ”liian nopeat leikkaukset voivat vahingoittaa toipumista ja heikentää työllisyysnäkymiä.”
Erityistä huomiota herätti IMF:n varatoimitusjohtajan Nemat Shafikin lausunto 3.11. Survey-lehdessä. Shafikin mukaan Islannin päätös päästää pankit konkurssiin ja kieltäytyä tappioiden sosialisoimisesta oli oikein. Lisäksi IMF kehui Islannin pääomakontrolleja ja elvyttävää talouspolitiikkaa laman aikana.
IMF ei ole Bretton Woods Project -järjestön mukaan vieläkään ilmoittanut, aikooko se osallistua Kreikan toiseen lainapakettiin, vaikka EU on pyytänyt vastausta heinäkuusta lähtien.
Euroopassa IMF on kuitenkin ajautunut yhä enemmän sivustakatsojaksi. Esimerkiksi Italia pyysi IMF:ltä vain jälkikäteistä hyväksyntää EU:n kanssa neuvotellulle budjettikuripaketille.
”Vaikka IMF osallistui moniin lokakuussa käytyihin neuvotteluihin ja kokouksiin Euroopassa, se on aina kumartanut euro-alueen vaikutusvaltaisimpien jäsenten eli Saksan ja Ranskan päättäjille”, IMF:n entinen pääekonomisti Raguram Rajam totesi 26.9. Financial Timesissa.
Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehden Tulosvaroitus-sivulla perjantaina 2.12.