Akavan liittokokouksen viime viikolla hyväksymässä strategiassa vuoteen 2019 korostetaan muun muassa korkeaa järjestäytymisastetta. Puheenjohtaja Sture Fjäderin mukaan keskusjärjestö haluaa kasvaa edelleen.
– Meillä on kasvussa kaksi painopistettä. Toinen on se, että meidän vanhojen liittojen järjestäytyminenkään ei ole maksimaalinen. Esimerkiksi omassa liitossani, Ekonomiliitossa, voisi olla jäseniä kolmannes nykyistä enemmän.
Upseereilla ja lääkäreillä on Akavan kentässä ollut perinteisesti korkein järjestäytymisaste.
– Uusista jäsenistämme esimerkiksi tradenomiliitto kilpailee jäsenistä muiden keskusjärjestöjen liittojen kanssa.
Akava keskusjärjestönä ei Fjäderin mukaan voi kovin paljon jäsenmääräänsä kasvattaa.
– On tämä meilläkin agendalla, mutta kasvu on liittojen varassa.
Viimeisin Akavaan muualta tullut liitto oli tietoalojen toimihenkilöt, joka liittyi Uuteen insinööriliittoon.
Fjäder ei yhdistäisi keskusjärjestöjä
Akava on kasvanut kolmesta palkansaajakeskusjärjestöstä vauhdikkaimmin. Aiemmin järjestö on esittänyt suorasukaisesti keskusjärjestöjen määrän karsimista.
Akavan nykyinen puheenjohtaja ei ajatukselle lämpiä.
– Tämänkin päättävät liitot.
Keskusjärjestöjen yhteistyötä Fjäder olisi valmis lisäämään ja pohtimaan yhdessä sitäkin, miten nykyinen yhteistyö toimii.
– Meillä on jo kolmen järjestön yhteinen toimisto Brysselissä ja STTK:n kanssa yhteinen toimihenkilöarkisto. Nykyistä yhteistyötä voidaan laajentaakin.
Fjäderin mielestä yhteistyön tarve lisääntyy, koska ammattikorkeakoulutuskin on lisääntynyt.
– STTK:ssa on jo paljon sellaisia liittoja, joiden jäsenillä on AMK-tutkinto. SAK taas painaa toisesta päästä, koska työt ovat Suomessa muuttumassa ja kaikki liitot käyvät kisaa AMK-tutkinnon suorittaneista.
Fjäder ei usko myöskään uuteen teollisuuden keskusjärjestöön, jota Teollisuuden Palkansaajat hiljattain ideoi.
Akavan työnjakoa on kirkastettu
Akava puolustaa uudessa strategiassaan oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta. Miksi ei tavoitella kaikille akavalaisille aloille ja liitoille työehtosopimuksia?
– Se ei ole Akavan tehtävä. Asia kuuluu YTN:lle, mutta toki me tuemme prosessia.
Strategiassa puhutaan myös, että palkkauksen pitäisi perustua koulutukseen ja työn vastuullisuuteen. Tämä kuulostaa kovasti vanhalta koulutuspalkkaerältä, jota Akava vaati jo vuoden 2000 tupoon.
– Ei se siihen liity. Palkkauksessa pitää aina näkyä, että koulutusta arvostetaan. Koulutus sinänsä antaa kuitenkin vain eväät hoitaa vaativia tehtäviä.
Fjäderin mukaan Akavan ajatuksena on tarkastella asioita alakohtaisesti. Työnjakoa Akavassa on kirkastettu niin, että liitot vastaavat alojen asioista.
– Tietysti voidaan kysyä, miksi sosiaalityöntekijät, lastentarhanopettajat ja kirjastonhoitajat ovat melko heikosti palkattuja. Mutta siinäkään keskusjärjestö ei ole tekijä vaan asioita hoitaa pääsääntöisesti Juko.
uutiskirje 
