EKP laski ohjauskorkoaan
Euroopan keskuspankki laski tärkeintä ohjauskorkoaan torstaina pidetyssä neuvoston kokouksessa 0,25 prosenttiyksikköä tasan yhteen prosenttiin. Edellisen kerran EKP laski ohjauskorkoaan saman verran marraskuun alussa. Keväällä ja kesällä se nosti korkoa saman verran.
Vaikka EU:n tilastovirasto Eurostat arvioi kuluttajahintojen marraskuussa nousseen edelleen kolmen prosentin vuosivauhtia, EKP on laskenut korkoja tukeakseen euromaiden hiipuvaa talouskasvua. Keskuspankin mukaan talouskasvun hidastuminen vähentää kuitenkin palkka- ja hintapaineita. Keskuspankissa nähdään hintojen nousun johtuneen lähinnä ulkopuolisista tekijöistä eli öljyn hinnan noususta, ja jatkossa inflaation odotetaan hidastuvan.
EKP päätti myös turvata rahoitusmarkkinoiden toimintaa ja pankkien luotonantoa muun muassa myöntämällä pankeille rahoitusta jopa kolmeksi vuodeksi ja heikompia vakuuksia vastaan kuin normaaleina aikoina. Monien eurooppalaispankkien on ollut vaikeuksia saada riittävästi rahoitusta vapailta markkinoilta, joten ne ovat joutuneet turvautumaan keskuspankin luottoihin.
EU-johtajilta odotetaan selviä päätöksiä
EKP on myös ostanut markkinoilta kriisivaltioiden velkapapereita. Tämä on painanut sijoittajien näistä velkapapereista vaatimia tuottoja alemmaksi. Keskuspankki on sijoittanut näihin velkapapereihin yli 200 miljardia euroa.
Keskuspankkia on kuitenkin vaadittu osallistumaan velkapapereiden ostoon entistä voimallisemmin ja tarvittaessa rajattomasti. Tällaisista keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi ei neuvoston kokouksen jälkeen antanut mitään lupauksia. Hän korosti tarvetta osin pikaisesti toteutettaviin toimiin, joilla kansallisesti palautetaan taloustasapaino, luodaan EU-tasolla sitovat säännöt talouskurista ja rakennetaan toimiva tukijärjestelmä vaikeuksissa oleville maille.
EU-maiden päämiehet koettavat perjantaina jatkuvassa kokouksessaan saada aikaan perusteellisempaa ratkaisua velka- ja rahoituskriisiin. Etenkin Saksa on vaatinut nopeaan tahtiin tehtävää EU:n perussopimuksen muutosta tai euromaiden ja muiden halukkaiden erillistä sopimusta, jolla talouskuria entisestäänkin tiukennettaisiin. Talouskuria koskevat säännöt pitäisi kirjata pitävästi myös kunkin maan lainsäädäntöön. Rangaistukset sääntöjen rikkomisesta olisivat lähes automaattisia.
Perustuslaki tuli vastaan
Mahdollisten tulevien valtioiden tukitoimien osalta Saksan ja Ranskan hahmottelemissa muutoksissa Suomelle tuottaa vaikeuksia etenkin yksimielisyysvaatimuksesta luopuminen. Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi torstaina, että määräenemmistöpäätöksiin siirtyminen olisi vastoin Suomen perustuslakia, koska se rajoittaisi eduskunnan budjettivaltaa. Tällaisia päätöksiä voidaan tehdä vain kahden kolmasosan enemmistöllä.
Toinen hankala asia on se, että Saksan ja Ranskan mielestä sijoittajien vastuuta mahdollisissa uusissa tukitoimissa ei enää pitäisi vaatia. Suomi on pitänyt tärkeänä, että sijoittajat kantavat osan vastuusta, jos lainoista koituu luottotappioita. Kreikan osalta tällaisesta vastuusta sovittiin.
uutiskirje 
