Työelämän ja julkisen sektorin muutosvauhti on niin kova, että sen haltuunotossa on ammattiliitto JHL:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan nyt ratkaisun hetket. Hän puhui lauantaina Vantaalla uuden suuryhdistyksen Vantaan JHL:n perustamiskokouksessa.
– Rakenteet ja asenteet rytisevät. On ay-liikkeenkin kohtalonkysymys, miten pystymme muutokseen vastaamaan.
Rakennemuutos tiivistyy kysymykseksi siitä, mitä palveluja yhteiskunta tarjoaa ja ketkä niitä palveluja tuottavat. Näihin päiviin saakka palveluja ovat tuottaneet lähinnä kunnan omat työntekijät. Nyt yhtiöitetään, yksityistetään, ulkoistetaan, pilkotaan ja ketjutetaan. Kilpaillaan hinnalla ja huonommilla työehdoilla, ei laadulla. Markkinoille on voimalla puskemassa yksityinen bisnes, usein kansainvälisten pääomasijoittajien omistamat suuryhtiöt.
– Viime aikoina on tullut ilmi surkeita esimerkkejä erityisesti hoiva-alalta. Veronkiertoa, huonoa laatua, odotettua kalliimpaa, palvelut eivät olekaan olleet luvatun mukaisia. On tapauksia, joissa kunnat ovat ottaneet ulkoistetut palvelut takaisin omaksi tuotannoksi.
Ulkoistaminen pilkkoo palvelut vaikeasti valvottavaksi sekasotkuksi, jossa harmaa talous pääsee kukoistamaan. Eloranta perää poliittisilta päättäjiltä viisautta ja harkintaa.
-– Meidän on estettävä julkisten palvelumarkkinoiden muuttuminen yhdeksi suureksi harmaan talouden rakennustyömaaksi.
– Nyt tarvitaan vähän jarrua yksityistämiseen. Silloin kun ulkoistaminen on paikallaan, se pitää tehdä työntekijöiden kanssa neuvotellen ja työehtoja ja palkkoja polkematta.
Säästöpaineissakin on Elorannan mukaan muistettava, että oma tuotanto on vakainta ja pitkällä aikavälillä kokonaistaloudellisesti kannattavinta.
Edunvalvonta muutoksessa
JHL uudistaa parhaillaan strategiaansa avainsanoinaan valppaus, yhteisöllisyys, oikeudenmukaisuus ja yhteistyökyky. Sen pohjalta liitto hakee keinoja pärjätä kunta-alan toimintaympäristön rajussa muutoksessa.
– Väestö ikääntyy, hoivan tarve kasvaa, julkisen talous on velkapaineissa. Maan hallituksen käynnistämä kuntauudistus muuttaa ehkä radikaalistikin kuntamaisemaa.
– Tässä tilanteessa myös edunvalvonta muuttuu. Sen kenttä laajenee perinteisestä palkka- ja työehtomaailmasta laajempiin ja monimutkaisempiin kokonaisuuksiin. Liikelaitostaminen, yhtiöittäminen, ulkoistaminen, uudet työn tekemisen ja teettämisen tavat ovat tulleet julkiseen palvelutuotantoon. Tätä kautta myös julkiselle alalle yritetään ujuttaa palkka-alea.
– Joudumme koko ajan painimaan yhä enemmän näiden asioiden parissa, sanoo Eloranta
Vantaa esimerkkinä
Erinomainen esimerkki yhdistystason kyvystä vastata muutokseen löytyy Elorannan mukaan Vantaalta. Kaupunki keskittää kiinteistö-, ateria-, siivous- , talous- ja hallintopalvelut Tilapalvelut-osakeyhtiöksi. Vantaan neljä JHL-yhdistystä vastaavat tähän ja muihin muutoksiin liittymällä yhteen.
Ne sulautuvat yhdeksi 3 400 jäsenen yhdistykseksi, joka kattaa koko kaupunkikonsernin. Aktiivien päällekkäinen työ vähenee, ajankäyttö tehostuu ja päätöksenteko ja vuorovaikutus nopeutuvat. Rivejään tiivistävä työnantaja saa näin rinnalleen yhä vahvemman neuvottelukumppanin.
– Uskon, että Vantaan JHL toimii rohkaisevana esimerkkinä muille.
Vain riittävä järjestäytymisaste pitävää ay-liikkeen uskottavana edunvalvojana ja neuvottelijana, Eloranta painotti.
– Jäsenrekrytointi on nykyään vaativampaa kuin ennen. Työntekijät kysyvät hyödyn ja konkreettisten toimien perään työpaikan ja työelämän asioiden kehittämisessä. Myös uudenlaisen jäsenryhmät, kuten maahanmuuttajat on kyettävä innostamaan mukaan.