Työterveyshuollosta ja sairauspoissaoloista tehty laaja selvitys osoittaa, että lisäpanostukset työterveyshuoltoon voivat valua hukkaan.
– Sen sijaan, että työterveyshuolto on osa työkykyongelmien ratkaisua, se voi muuttuakin osaksi ongelmaa, selvityksen laatineen Hoffmanco Internationalin toimitusjohtaja Lasse Parvinen analysoi tuloksia.
Selvitys osoittaa, että työterveyshuollon kustannukset nousevat samassa tahdissa kuin sairauspoissaolot. Yrityksen työterveyshuoltosopimuksen parantaminen saattaa esimerkiksi lisätä lääkäreiden kiusausta tehtailla turhia lisätutkimuksia ja lähetteitä erikoislääkäreille.
Onko lääkäri työkyvyn paras asiantuntija?
Parvinen huomauttaa, että terveydenhuollon henkilökunnasta koostuva työterveyshuolto ei välttämättä ole paras apulainen, kun pohditaan, miten työkykyä pitäisi työyhteisössä parantaa.
Lääkäreiden ihmiskuvassa työntekijä on helposti potilas, jolla on jokin vaiva, joka pitää tutkia ja hoitaa. Työterveyshuolto on usein enemmän sairaanhoitoa kuin terveydenhuoltoa.
Sen sijaan työkyky ja sen ylläpitäminen on Parvisen mielestä ensisijaisesti johtamiseen ja työn organisoimiseen liittyvä asia.
Elinkeinoelämän keskusliiton ylilääkäri Jan Schugk tunnistaa ilmiön.
– On mahdollista, että työterveyshuolto onkin osa ongelmaa, eikä osa ratkaisua. Ei kuitenkaan voida tehdä johtopäätöstä, että työterveyshuoltoon panostaminen ei kannata, Schugk sanoo.
Schugkin mukaan Suomessa on kahdenlaista työterveyshuoltoa: sairauspainotteista ja ennaltaehkäisyyn panostavaa. Joskus työyhteisön ongelmat ovat niin syvällä, että työterveyshuolto joutuu pääosin hoitamaan sairaita.
–Voi olla, että yrityksellä on niin vakavia puutteita työkykyjohtamisessa, että työterveyshuolto ei pysty niitä ratkomaan, vaan keskittyy sairaiden ihmisten hoitoon, Schugk sanoo.
Osa työurapakettia
Torstaina julkaistut tiedot on tarkoitettu pohjustamaan työmarkkinakeskusjärjestöjen työuran pidentämiseen tähtäävää hanketta.
Työuratyöryhmässä työterveyshuollon roolin kasvattaminen korostui. Nyt julkaistut tiedot kuitenkin varoittavat heittäytymästä liiaksi työterveyshuoltoa tarjoavien yritysten syliin.
– Analyysi jatkuu, Jan Schugk sanoi tietojen julkaisemisen yhteydessä.
Selvitys on osa syksyllä alkanutta yhteishanketta, jossa Elinkeinoelämän keskusliitto, PwC ja Hoffmanco International selvittivät suomalaisyritysten sairauspoissaoloista, työkyvyttömyydestä ja tapaturmista aiheutuvia kustannuksia. Mukana olleissa 60 yhtiössä on töissä yhteensä 83 000 ihmistä.