Tuloerot supistuivat Suomessa vuosina 2008 ja 2009, mutta tämä kehitys päättyi viime vuonna. Vuonna 2010 tuloeroja kuvaavan Gini-kertoimen arvo oli 28,2. Tämä on 0,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Tuloerot olivat toistaiseksi suurimmillaan vuonna 2007, jolloin Gini-kertoimen arvo oli 29,5.
Gini-kerroin voi vaihdella nollan ja sadan välillä. Mitä suuremman arvon kerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat väestön keskuudessa jakautuneet.
Suurimmat tuloerot syntyivät pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) johtaessa maata ja tuloerojen supistuminen päättyi pääministeri Mari Kiviniemen (kesk.) kaudella.
Valtion taloudellinen tutkimuslaitos VATT arvioi syksyllä, että nykyisen hallituksen toimenpiteiden johdosta köyhyysaste ja tuloerot kääntyvät ensi vuonna laskuun. Tällaista ei ole tapahtunut 20 vuoteen.
Suurituloisimmat porskuttivat
Tuloerojen kasvu johtui muun muassa siitä, että viime vuonna tulojaan kasvatti eniten suurituloisimmassa tulokymmenyksessä oleva väestö. Suurituloisin tulokymmenys sai kokonaistulopotista 23,3 prosenttia, mikä on on 0,7 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2009.
Suurituloisimman kymmenyksen tulo-osuuden kasvu selittyy pitkälti kaikista suurituloisimman prosentin, eli noin 52 000 henkilön tulo-osuuden kasvulla. Tämä väestöryhmä sai vuonna 2010 jaettavana olevasta kokonaistulopotista 5,8 prosenttia, mikä on 0,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2009. Vuonna 2007 tämä osuus oli 7,2 prosenttia.
Pienituloisimmat polkivat paikallaan
Pienituloisimman tulokymmenyksen tulo-osuus puolestaan pysyi vuonna 2010 edellisvuoden tasolla 3,6 prosentissa. 1990-luvun puolivälissä tämä osuus oli vielä prosenttiyksikön suurempi.
Vuodesta 1995 lähtien tulo-osuuksia ovat menettäneet seitsemän pienituloisinta tulokymmenystä. Suurituloisin tulokymmenys on samaan aikaan kasvattanut omaa tulo-osuuttaan 3,6 prosenttiyksiköllä.
Kaikkein suurituloisimman prosentin tulo-osuus kasvoi tänä aikana 1,8 prosenttiyksikköä.
uutiskirje 
