Presidentin asia ei ole ottaa kantaa eläkeikään eikä lakkosakkoihin. Myös presidenttiehdokkaiden olisi hyvä olla puuttumatta niihin, katsovat Akavan, STTK:n ja SAK:n puheenjohtajat.
– Presidentin ykköstehtävä on ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Sillä perusteella presidentti pitää valita, STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää sanoo.
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly toivoo, että tällä viikolla ehdokkaat keskittyisivät kannanotoissaan päätehtäväänsä.
– Presidentin päätehtävästä eli ulko- ja turvallisuuspolitiikasta on puhuttu suhteellisen vähän. On puhuttu aika paljon muista asioista.
Ammattiliitot suuttuivat viime viikolla, kun presidenttiehdokas Sauli Niinistö (kok.) esitti korotuksia laittomista lakoista langetettaviin sakkoihin. Seuraavaksi Niinistö herätti paheksuntaa ilmoittamalla, että eläkeikää voisi korottaa.
– Lakkosakot ja eläkeikä eivät kuulu presidentille pätkääkään. Toivoisin, että keskusteltaisiin enemmän presidentin tehtävistä, muun muassa kolmannesta maailmasta ja arvojohtamisesta, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder sanoo.
– Hallituskin on malttanut pitää näppinsä pois eläkekeskustelusta, samaa toivoisi presidenttiehdokkailta, hän lisää.
Irti päivänpolitiikasta, huomio kolmansiin maihin
Tulevan presidentin toivotaan pitävän kantansa päivän politiikkaan ja työmarkkina-asioihin omana tietonaan.
– Käytännön päivän politiikka kuuluu hallitukselle, Lyly muistuttaa.
Niinistön ideaa hallituksen ja presidentin viikoittaista tapaamisista Mäntyniemessä ei pidetä perusteltuna.
– Meillä on vahva parlamentarismi, ja pitää ollakin. Presidentin yhteydenpito keskeisiin ministereihin on paikallaan, mutta ei saa syntyä epäselvyyttä, kuka johtaa päivän politiikkaa, Fjäder sanoo.
Hänen mukaansa viikoittaisten Mäntyniemi-tapaamisten sijaan presidentti voisi tavata ministereitä aina aiheen mukaan.
Unilukkarille olisi tarvetta
Palkansaajajärjestöt odottavat tulevalta presidentiltä kannanottoja yhteiskunnan kehityksestä. Uudelle kansakunnan unilukkarille olisi Fjäderin mukaan tarvetta:
– Presidentti voi ottaa kantaa, mikä on oikein ja mikä väärin. Hän voi osallistua keskusteluun, olla aloitteentekijä ja nostaa asioita keskusteluun, kun on tarvetta. Kirkko on ottanut tällaisen roolin.
SAK:n Lyly toivoo tulevan presidentin rakentavan keskustelevaa ilmapiiriä.
– Presidentti voi luoda sellaista yhteistyön ilmapiiriä, jossa kolmikantaista asioiden käsittelyä pidetään hyväksyttävänä. Hän voisi antaa arvovaltaista tukea isoille ratkaisuille kuten äskeiselle raamiratkaisulle, Lyly esittää.
Tuki tervetullutta, neuvot eivät
Mäenpään mielestä tuleva presidentti voisi yleisesti esittää tukensa työmarkkinaosapuolille, kun eläkeiästä tai työmarkkinoiden pelisäännöistä neuvotellaan.
– Olisi järkevää, että presidentti ei lähde puuttumaan yksityiskohtiin. Presidentin roolin pitäisi olla matala tällaisissa asioissa, Mäenpää sanoo.
lehti 