Kahdella kolmesta SAK:laisesta työpaikasta ei ole tehty toimenpiteitä, jotka edistäisivät eläkeikää lähestyvien työntekijöiden pysymistä työssä nykyistä pidempään, kertoo keskusjärjestön keskiviikkona julkistettu luottamusmieskysely.
– Elinkeinoelämän keskusliitto EK on joka käänteessä vaatimassa eläkeiän nostoa. SAK:n kysely kuitenkin osoittaa, että työnantajien olisi itse syytä tarttua toimeen työurien pidentämiseksi, kehittämispäällikkö Juha Antila sanoi.
Hänen mielestään konkreettiset toimet työpaikoilla ovat ensisijainen edellytys sille, että ikääntyneet ja osatyökykyiset pystyvät jatkamaan työssä pitempään.
Osatyökykyisiä ei kuitenkaan osata tai haluta kannustaa työntekoon. Vain vajaalla viidenneksellä työpaikoista on räätälöity osatyökykyisille mielekästä työtä, jotta he voisivat jatkaa työssään työkyvyn heikennyttyä.
– Suurimmalta osalta työpaikoista puuttuu suunnitelma työntekijöiden työkyvyn tukemisesta, vaikka sairausvakuutuslaki edellyttää sitä työnantajilta.
Lähes neljä viidestä 60 vuotta täyttäneestä SAK:laisesta luottamushenkilöstä voisi jatkaa ansiotyössä yli 63-vuotiaana. Vain viidennes oli sitä mieltä, että mikään asia ei saisi häntä jatkamaan työelämässä 63 ikävuoden jälkeen.
– Mielekäs työ, hyvä työyhteisö, töiden keventäminen, nykyistä joustavammat työajat ja ikääntyvien työn arvostaminen saisivat heidät jatkamaan töissä myös eläkeiän saavuttamisen jälkeen.
Eläkemaksuja korotettava pian
Puheenjohtaja Lauri Lyly vaati, että myös nuorille on taattava kunnon eläkkeet, joilla tulee toimeen.
Yksityisten alojen työeläkemaksujen korotuksesta on sovittu vuoden 2014 loppuun asti, mutta se ei Lylyn mukaan riitä takaamaan työuraansa aloitteleville nykylain mukaisia eläkkeitä.
– Nyt käynnistyneissä neuvotteluissa on aika sopia maksunkorotuksille jatko-ohjelma, sillä muutoin paine tulevien eläkkeiden leikkaamiseen kasvaa.
Lylyn mukaan nuoret joutuvat pahimmillaan maksamaan vanhempien ikäpolvien työeläkkeet nykyistä korkeammin maksuin ja saavat itse heikomman eläkkeen.
Jo sovittujen korotusten jälkeen työnantajien ja työntekijöiden yhteenlaskettu maksuosuus on vajaat 24 prosenttia.
– Pitkällä aikavälillä kestävän eläketurvan takaava maksutaso on uusimpien laskelmien mukaan 25–26 prosenttia, jos korotus tehdään pian. Jos korotusta lykätään, korotustarve kasvaa ja eläkkeiden leikkausuhat lisääntyvät.
uutiskirje 
