Suomen vaatimukset sisällytettiin Euroopan vakausmekanismiin

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Euroopan vakausmekanismi (EVM) on muotoutumassa tavalla, jonka Suomi voi kelpuuttaa. Hallituksen ajamat muutosesitykset hyväksyttiin laajennetun euroryhmän kokouksessa myöhään maanantai-iltana.

Suomen vaatimuksesta määräenemmistöpäätökset rajataan tiukasti erityisiin hätätilanteisiin ja silloin ainoastaan rahoitustuen antamista koskeviin päätöksiin. Suomen rahoitusvastuuta ei siis voida kasvattaa, jollei Suomi itse päätä asiasta.

Suomi piti neuvotteluissa tärkeänä myös budjettikurin ja sen valvonnan vahvistamista sekä mahdollisuutta sijoittajavastuun toteuttamiseen lainojen uudelleenjärjestelyllä. EVM:n sopimusluonnoksessa edellytetään sen vuoksi, että kaikkiin euroalueen valtioiden joukkovelkakirjoihin sisällytetään niin sanottu yhteistoimintalauseke.

– Tärkeitä muutoksia saatiin läpi, Jussi Saramo sanoo.

Saramo on kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen erityisavustaja ja avustaa ministeriä muun muassa vakausmekanismiin liittyvissä asioissa. Hän korostaa, että Suomi on neuvotteluissa ollut pitkästä aikaa vaativa neuvottelukumppani ja saanutkin sen vuoksi vaatimuksiaan läpi.

Kokonaisuutena Saramo ei pidä muodostumassa olevaa mekanismia ”kauhean onnistuneena”. Vasemmistoliiton kantana on ollut, että Euroopan keskuspankin roolia tulisi muuttaa ja hakea talouden vakautta tätä kautta.

Tiistain aikana julkisuuteen tuli esimerkiksi Saksan ajatus EVM:n pääoman kasvattamisesta. Suomen kanta on, että EVM:n ja väliaikaisen Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) yhteenlaskettu lainanantokyky saisi olla enintään 500 miljardia euroa.

Sopimus vakausmekanismista on tarkoitus hyväksyä 30. tammikuuta Eurooppa-neuvoston yhteydessä. Kansalliset parlamentit arvioivat sopimusta ennen hyväksyntää.