Presidentinvaalien varjossa EU-maat löysivät alkuviikosta sovun siitä, miten Euroopan vakausmekanismia (EVM) koskevan valtiosopimuksen kanssa edetään. Yhteisymmärrykseen päästiin lopulta Suomen ehdotuksen pohjalta.
Suomi oli ainoana maana esittänyt varauksen sopimukseen ja asetti kyseenalaiseksi sen, voidaanko määrävähemmistöpäätöksillä korottaa jäsenmaiden vastuita. Jo tuossa vaiheessa pääministeri Jyrki Katainen (kok.) ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) ilmoittivat, että kiistan ratkaisemiseksi haetaan ”luovia ratkaisuja”.
Eduskunta oli niitannut Suomen kannan aika selkeästi lukkoon. Nyt löydetty sopu tyydyttänee myös eduskuntaa. Opposition edustajatkaan eivät ole nostaneet suurta metakkaa, vaikka muun muassa keskustan Mauri Pekkarinen suhtautui sopimukseen hieman empien. Suoralta kädeltä hänkään ei sitä tyrmännyt.
Joka tapauksessa eduskunnan perustuslakivaliokunnan pitää ottaa kantaa tähän, uusia ehtoja sisältävään sopuratkaisuun. Hallituksen edustajille ja erityisesti valtiovarainministerille pitääkin antaa tunnustus siitä, että he ovat pystyneet saamaan aikaan ratkaisun, joka tyydyttää eri osapuolia. Maassa oli runsaasti – jälleen kerran – niitäkin, jotka jopa toivoivat Suomen neuvottelijoiden epäonnistuvan.
Vaikka nyt on löydetty yhteen kiista-asiaan ratkaisu, niin se ei merkitse, etteikö uusia vielä vaikeampiakin ratkaisuja olisi edelleen edessä. Eurokriisiä ei ole missään nimessä ratkaistu eikä edes valon kajoa vielä näy tunnelin päässä. Ennen kuin eurosuosta on noustu, rahaa palaa melko varmasti Suomeltakin vielä paljon enemmän, kuin mistä tähän mennessä on päätöksiä tehty.