Kaija Kallinen: Tavoitteena on taata nuorten ikäpolvien työeläketurva
Ay-liike pitää erityisen tärkeänä sitä, että työura-asiassa päästään sopimaan työeläkemaksuista niin riittävällä ja kestävällä tasolla, että nuortenkin ikäpolvien työeläketurva oli taattu.
Eläke- ja työura-asioiden päällikkö Kaija Kallinen korostaa tämän tavoitteen merkittävyyttä SAK:n hallituksen liikahdukseen, jolla se tavoittelee etenemistä pattitilanteessa makaavissa työuraneuvotteluissa. SAK:n hallitus on näyttänyt vihreätä valoa mahdollisuudelle neuvotella eläkeiän asteittaisesta korottamisesta, jos työuria ei muilla keinoilla saada pitenemään.
Eläketurvan rahoituksen perustana olevien työeläkemaksujen tasosta on sovittu vuoden 2014 loppuun asti.
Se ei Kallisen mukaan kuitenkaan riitä, sillä myös nuorten on voitava luottaa annettuihin eläkelupauksiin.
– Siksi on välttämätöntä päättää mahdollisimman nopeasta ja etupainotteisesta työeläkemaksujen nostosta riittävälle tasolle.
Elinkeinoelämän Keskusliitto (EK) on sitonut eläkeiän ja eläkemaksut yhteen. Järjestössä on pidetty kiinni siitä, että eläkemaksujen korottamisesta ei voida sopia ellei eläkeikää koroteta. Jos kumpaakaan ei tehdä, alkaisi eläketaso laskea rahoituksen jäädessä riittämättömäksi.
Ehdollinen tunnustelulupa
SAK:n hallituksen liikkeellelähdössä on Kallisen mukaan kysymys tunnusteluluvasta.
– Nyt halutaan tunnustella, saadaanko eläkemaksuasia kuntoon ay-liikkeen tavoitteiden mukaisesti tulevaisuudessa eläkeiän nousulla, mutta vain sillä edellytyksellä, ettei yhteisesti sovittua tavoitetta 62,4 vuoden keskimääräisestä eläkkeellesiirtymisiästä muutoin saavuteta.
Tuo 62,4 on moneen kertaan sovittu tavoite. Vuonna 2009 hallitus ja työmarkkinajärjestöt ottivat sen tavoitteekseen ja se on myös nykyhallituksen ohjelmassa.
SAK:ssa katsotaan, että jos tätä tavoitetta ei muuten saavuteta, on sillä valmius miettiä myös mitä voitaisiin eläkeiälle tulevaisuudessa tehdä.
Kallinen korostaa ehdollisuutta SAK:n liikkeellelähdössä. Eläkeiän nostamisesta asteittain voidaan neuvotella, mutta vasta viimeisenä keinona, jos työuran pidentäminen ei onnistu keskusjärjestön ensisijaisina pitämillä keinoilla.
On löydettävä konkreettiset keinot
Eläkkeellesiirtymisikää pyritään nostamaan ensisijaisesti vaikuttamalla työssä jaksamiseen ja työssä viihtymiseen.
– Tällöin on olennaista, että löydetään konkreettisia keinoja, sanoo Kallinen.
– Helppohan on sanoa, että työssä työviihtyvyyttä on lisättävä, mutta nyt on kysymys siitä, millä tavalla se tehdään ja kuinka siihen saadaan työnantajat sitoutumaan niin, että työssä jaksaminen todella paranee.
Hallitus antoi sykäyksen
Työurakeskustelua on käyty kolme vuotta ja sen kuluessa neuvotteluyrityksiäkin on ollut useita. Joka kerta on päädytty ratkaisemattomaan ja otettu aikalisä. Silti Kallinen arvioi keskustelujen olevan jälleen alkuvaiheissa.
SAK:n tilannearvio perustuu Kallisen mukaan siihen, että hallitus esitti joulukuussa hallitusohjelmaan perustuvan tehtäväksiannon työmarkkinaosapuolille. Niiden tuli miettiä kehysriiheen mennessä linjauksia työelämän pidentämisestä, työeläkkeiden rahoituksesta ja eläketurvan riittävyydestä.
Hallituksen kanta puolestaan nojaa siihen, että työmarkkinaosapuolet ovat hallitusohjelmassa sitoutuneet neuvottelemaan näistä kolmesta asiasta ja etsimään niihin ratkaisua.
– Tämä oli uusi sykäys siihen, että SAK:ssa lähdettiin tunnustelemaan voidaanko neuvotella.
Kehysriihi painaa päälle, mutta Kallinen ei usko työuraneuvotteluissa syntyvän ainakaan mitään valmista siihen mennessä.
– Aikatauluja on turha edes yrittää arvioida. Hallitusohjelmassakaan ei sellaisia ole. Selvää on, ettei tässä asiassa tapahdu mitään tällä hallituskaudella.
Pukkinen uhkailee, Laatunen myötäilee
EK:n lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen on todennut (HS 12.2.) SAK:n kannan lientymisen eläkeikäasiassa auttavan ratkaisevasti työuraneuvotteluja.
EK:n toimitusjohtaja Mikko Pukkinen puolestaan on tuoreessa Prima-lehdessä todennut päätöksen työeläkemaksujen tasosta vuoden 2014 jälkeen lykkääntyvän, jos eläkeiän nostosta ei kuluvana keväänä päästä sopimukseen.
STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää ei Demarin haastattelussa (13.2.) nostaisi vanhuuseläkkeen alarajaa. Hän on ottanut esille koulutuksen merkityksen työurien pidentämisessä. Se on hänen mukaansa jäänyt liian pienelle huomiolle.
Kallinen on Mäenpään kanssa samaa mieltä. Koulutuksella on hänestäkin tärkeä merkitys – ei ainoastaan nuorisoasteen, vaan koko työuran aikana tapahtuvalla koulutuksella.
STTK:n hallitus käsittelee eläkeikäasiaa kokouksessaan keskiviikkona.
Kallinen on työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvotteluryhmän eli ns. Rantalan ryhmän jäsen. Sen lisäksi työtään jatkaa työelämäkysymyksiin perehtyvä ns. Ahtelan ryhmä.
uutiskirje 
