Kenen nimissä Lyly puhuu eläkeikärajasta?

Jyväskyläläinen pääluottamusmies Markku Kolari ihmettelee, kenen nimissä SAK:n johto puhuu eläkeiän nostamisasiassa.

Kolarin mukaan kenttäväelle oli aikamoinen yllätys, kun puheenjohtaja Lauri Lyly sanoi SAK:n löysentävän kantaansa eläkeiän alarajan nostosta.

– Minkäänlaista laajempaa kyselyä tai valmistelua ei ole jäsenistön keskuudessa tehty. Toimiessani kaksi edellistä vuotta SAK:n Jyväskylän alueen paikallisjärjestön puheenjohtajana ainakin minä vakuutuin siitä, että ruohonjuuritason väellä on toisenlaisia toiveita.

SAK:n ja ammattiliittojen ehdoton kanta on Kolarin mukaan ollut näihin asti, että työuria pidennetään nimenomaan työelämän laatukysymyksiin nojautuen. Vuonna 2009 hallitus ja työmarkkinajärjestöt sopivat tavoitteesta nostaa 25 vuotta täyttäneiden keskimääräistä eläkkeelle siirtymisiän odotetta silloisesta 59,4 vuodesta kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä.

– Jukka Ahtelan työryhmän loppuraportin keinoista voidaan olla montaa mieltä, mutta yhtä mieltä kaikki olivat sen työelämän laatua koskevista kysymyksistä. Mikä nyt on muuttanut tavoitteen toiseksi? Vuonna 2010 eläköitymisikä oli jo 59,8 ja viime vuonna jo 60,4. Eli vajaassa kolmessa vuodessa on jo tultu vuosi lähemmäksi tavoitetta, Kolari ihmettelee.

Ikäohjelmilla hyviä tuloksia

– Meillä on esimerkkejä siitä, kuinka erilaiset työpaikoille räätälöidyt ikäohjelmat saavat työurat pidentymään ja jopa työtehon ja tuottavuuden lisääntymään. Esimerkiksi Abloylla on saatu jo vajaan yhdeksän vuoden seurantajakson aikana eläköitymisikä nousemaan noin kolmella vuodella ja se oli vuonna 2009 jo 63,5 vuotta.

Kolarin mielestä Abloyn tapauksessa merkille pantavaa on, että koko ikäohjelmaprojektin aloite tuli työnantajapuolelta. Aluksi ohjelma oli vain Joensuun tehtailla, mutta pian jo hyvien kokemusten innoittamana muillakin yhtiön tehtailla.

Eläkeiän alarajan mekaaninen nosto ei Kolarin mielestä poista sitä tosiasiaa, että Suomessa siirtyy vuosittain yli 20 000 ihmistä työkyvyttömyyseläkkeelle,

– Työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään keskimäärin 52 vuoden iässä. Pitkittyneiden sairauspoissaolojen ja kasvavan nuorisotyöttömyyden ohella nämä ovat niitä ensisijaisia kohteita, joihin tulisi panostaa.

Kolarin mukaan eläkeiän alarajan nostoa ei tähän mennessä ole muut kannattaneet kuin työnantajapuolen edustajat.

– Se missä pohjoisen maastoissa SAK:n johto on hiihdellyt, on jäänyt epäselväksi, Kolari kommentoi.