KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Asekaupan varjomaailmassa virtaavat veri ja voitot

Meksikon armeija takavarikoi tonnikaupalla huumeita Guadalajaran kaupungin ulkopuolelta aikaisemmin helmikuussa.

Meksikon armeija takavarikoi tonnikaupalla huumeita Guadalajaran kaupungin ulkopuolelta aikaisemmin helmikuussa. Kuva: Lehtikuva/ -

Washington (IPS - Kanya D'Almeida)
14.2.2012 11.01

Varustelu syö yli biljoona euroa vuodessa

Vuonna 2010 sotilasmenoihin käytettiin 176 euroa jokaista maapallon asukasta kohti, Andrew Feinstein laskee.

Hänen loppuvuodesta ilmestynyt kirjansa The Shadow World: Inside the Global Arms Trade tunkeutuu syvälle asekaupan varjomaailmaan.

Vuotuiset sotilasmenot ovat yhteensä 1,2 biljoonaa euroa ja 2,6 prosenttia maapallon bruttokansantuotteesta. Kasvua vuodesta 2000 on 53 prosenttia.

ILMOITUS
ILMOITUS
Asekaupassa avainpelureita ovat USA:n ohella Kiina, Venäjä, Britannia, Saksa, Ruotsi, Hollanti, Italia ja Israel.

Pelkästään Yhdysvaltojen turvallisuusbudjetti kohoaa 750 miljardiin euroon. Asekaupassa avainpelureita ovat USA:n ohella Kiina, Venäjä, Britannia, Saksa, Ruotsi, Hollanti, Italia ja Israel.

Asekauppaan käytetään Feinsteinin mukaan maailmassa 45 miljardia euroa vuodessa. Yhdysvaltain kauppaministeriö arvioi, että ala kattaa 40 prosenttia kaikesta maailmankaupan korruptiosta.

Ostaja ja myyjä hämärtyvät

Feinstein sanoo, että asekauppa operoi ”varjojen maassa”, joka ulottuu lailliselta alueelta harmaan vyöhykkeen kautta täysin laittomaan pimeyteen.

Pimeydessä ”ostaja” ja ”myyjä” ovat epämääräisiä käsitteitä. Niiden takaa löytyy löytyy valtioiden edustajien ohella muun muassa yksityisetsiviä, sissipäälliköitä ja yritysjohtajia.

– Niin maailmansodissa, kylmässä sodassa kuin terrorismin vastaisessa sodassakin asekauppiaat ja -valmistajat sekä valtiot ovat ruokkineet ja pitkittäneet konflikteja voittojen toivossa ja myyneet tilaisuuden tullen aseita selkkausten kaikille osapuolille, Feinstein lataa.

Diktatuureja tukemassa

Kiinan ja Venäjän aseet ovat pönkittäneet diktaattoreita ja hirmuhallituksia Syyriassa, Burmassa, Sudanissa, Pohjois-Koreassa, Zimbabwessa ja Sri Lankassa.

Kun Egyptin presidentin Hosni Mubarakin valta kaatui viime vuonna, häntä aseistaneet Kiina, Venäjä, Britannia, Yhdysvallat ja Ranska kiiruhtivat piilottamaan asemyyntikuittejaan, Feinstein sanoo.

Ja kun Nato hyökkäsi Libyaan, sillä oli vastassaan aseita Venäjältä, Ranskasta, Saksasta ja Italiasta.

Feinsteinin mukaan asekaupan kaksinaamaisuus aiheuttaa sen, että siinä mukana olevilta on lähes mahdoton saada haastatteluja.

– Yli 80 prosenttia tavoittelemistani henkilöistä ei suostunut puhumaan tai ei edes vastannut yhteydenottoihini, hän kertoo.

Rahat pois hyvinvoinnista

Feinstein ei pyrkinyt pelkästään paljastamaan asekaupan korruptiota. Hän halusi muistuttaa, että valtavat summat julkista rahaa päätyy yksityistileille veroparatiiseihin sen sijaan, että sillä rakennettaisiin hyvinvointia kansalaisille.

Feinstein on Etelä-Afrikkaa hallitsevan ANC-puolueen entinen jäsen ja kansanedustaja. Hän ryhtyi penkomaan asekauppaa tajuttuaan, että Etelä-Afrikan apartheidin jälkeinen hallitus käytti alussa miljardeja aseisiin, vaikka rahaa ei riittänyt miljoonien aids-potilaiden lääkkeisiin.

Viisi vuotta myöhemmin uudet sotakoneet ruostuivat varastoissa ja 355 000 eteläafrikkalaista oli kuollut tarpeettomasti.

Sierra Leonen kauhuesimerkkiAndrew Feinstein muistuttaa kirjassaan kahden päivän kauhunäytelmästä, joka huipensi Sierra Leonen 11-vuotisen sisällissodan 1999. Pääkaupungin Freetownin kaduilla ihmisiltä silvottiin kädet irti viidakkoveitsillä, naisia raiskattiin ja perheitä poltettiin koteihinsa.Tekijät olivat paljolti sekopäisiksi huumattuja teinipoikia. Tappokoneen aseistajat taas olivat maailman tunnetuimpia kuolemankauppiaita, jotka myivät sisseille aseita timantteja ja arvopuuta vastaan.Feinsteinin mukaan Israelissa asuva ukrainalaissyntyinen asekauppias Leonid Minin ja kumppanit tienasivat kymmeniä miljoonia euroja Sierra Leonessa, jonka asukkaiden enemmistö elää edelleen alle eurolla päivässä. (IPS)

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Meriveden happamoituminen heikentää koralleja, mutta se vaikuttaa myös meitä lähempänä olevaan merten elämään.

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Uusimmat

Kiskoilta löytyy ruumis Anu Ojalan uudessa jännärissä.

Anu Ojalan Tarkka-ampuja tarjoaa kiihkeää toimintaa ja ohutta sanomaa

Palestiinan lippu liehuu Palestiinan edustustolla Helsingissä.

Vasemmistoliitossa ollaan huolissaan Palestiinan tunnustamisen suhteen: Näyttää siltä, että pääministeri on perussuomalaistan ja kristillisdemokraattien panttivankina

Onko kyse siitä, että hyväksymällä pieni kusetus saadaan pidettyä palkkatasoa tarpeeksi alhaalla, Toni Malmström pohtii.

Näin kerrostalotyömaalla vedätetään – ”Ihan sama mikä hallitus on vallassa, harmaan talouden toimet eivät etene”

Meriveden happamoituminen heikentää koralleja, mutta se vaikuttaa myös meitä lähempänä olevaan merten elämään.

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Näin kerrostalotyömaalla vedätetään – ”Ihan sama mikä hallitus on vallassa, harmaan talouden toimet eivät etene”

 
02

Katainen teki 700 miljardin ja 15 vuoden mokan

 
03

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

21.07.2025

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

21.07.2025

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

20.07.2025

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

19.07.2025

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään