Kansan Uutisten Viikkolehdessä 17.2.
Euromaiden valtiovarainministerit lykkäsivät seuraavan Kreikan lainapäätöksen ensi viikkoon. Epäluottamus maan sitoutumisesta uusiin leikkauksiin on suurta.
Eurokriisin anatomiasta keskiviikkona kirjan julkaisseen Heikki Patomäen mukaan Emu hajoaa ainakin osittain tai sitten Euroopan unioni tiivistyy liittovaltioksi.
Sekä Patomäki että erikoistutkija Pekka Sauramo analysoivat perjantain Viikkolehdessä kriisin perimmäisiä syitä. Sauramon mielestä Emu-eliitin pitäisi keksiä kunniallinen tie, jolla rahaliitosta päästään eroon.
Eläkeikä ei muutu tällä vaalikaudella
Selvää on, ettei tässä asiassa tapahdu mitään tällä hallituskaudella, sanoo SAK:n eläke- ja työura-asioiden päällikkö Kaija Kallinen jälleen esille nousseesta eläkeikärajan nostamisesta. SAK on kuitenkin valmis neuvottelemaan asiasta, mutta kanta on erittäin ehdollinen: kyseessä on viimeinen keino, jos työurien pidentäminen ei onnistu keskusjärjestön ensisijaisina pitämillä keinoilla.
Viikkolehdessä ay-asiaa myös Metalliliitosta. Lue, miten duunarit kommentoivat työelämän ajankohtaisia aiheita Metallin Vaikuttajien risteilyllä.
Erikoistuminen on pienen lukion pelastus
Suomen vajaasta 400 lukiosta 165 lasketaan pienten joukkoon. Yhä useampi pieni lukio välttää kuoleman ja kääntyy uuteen nousuun erikoistumalla vaikkapa urheiluun, taideaineisiin, kieliin tai luonnontieteisiin.
Esimerkiksi Enontekiöllä ei jääty odottamaan sormi suussa hallitusohjelmassa vaadittuja lukioverkoston säästöjä, vaan jo ensi syksynä käynnistyy erälukio. – Me kehitymme, ettei meitä lakkauteta, sanoo suunnittelija Kaisu Mankinen Viikkolehden koulutus-teemassa.
Äärioloissa mädätettyä mursua
Melanie McGrath kirjoittaa ekodekkareita hieman Risto Isomäen tyyliin. Juuri suomennetussa kirjassa Jään muisti hän kertoo muun muassa inuiittien ruokavaliosta. Siihen kuuluu esimerkiksi mädätetty mursu.
Isomäen läpimurtoromaani Sarasvatin hiekkaa on puolestaan sovitettu näyttämölle Espoon teatterissa. Kerromme, millainen spektaakkeli siitä tuli.
Kuuba-kritiikkiä vasemmalta
Kuubassa syntynyt, New Yorkissa asuva historioitsija Samuel Faber arvostelee Kuuban vallankumouksen suuntaa demokraattisen sosialistin näkökulmasta. Fidel Castroa hän pitää hyväntahtoisena diktaattorina, joka halusi työläisten osallistuvan politiikkaan puheitaan kuuntelemalla, mutta ei siihen vaikuttamalla.
Hannu Reime esittelee Viikkolehdelle Faberin uuden teoksen, jossa tämä pohtii, miksi partasuukapinalliset omaksuivat vallan saatuaan neuvostotyylisen sosialismin.
Ulkomaansivuilla kerrotaan myös kenialaisesta aluepäällikkö Francis Kariukista, joka keksi ottaa Twitterin käyttöön rosvojahdissa.
Salaperäinen vakooja Vartanjan
Nimi Gevork Vartanjan ei varmaan sano useimmille yhtään mitään, mutta hänen hautajaisiinsa osallistui tammikuussa Venäjän koko ylin valtio- ja tiedustelujohto.
Miksi? Myös sen kertoo perjantaina Viikkolehti.
uutiskirje 
