Vasemmistoliiton espoolainen kansanedustaja Kari Uotila arvioi, että kuntauudistuskeskustelussa tunnetaso karannut käsistä.
Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) sai viime viikolla virkamiestyöryhmän tekemän selvityksen Suomen kuntarakenteen uudistustarpeista, jossa esitettiin kuntien määräksi noin 70.
Selvityksen julkistamista on seurannut polveileva keskustelu. Erityisesti keskustapuolueen poliitikot puheenjohtaja Mari Kiviniemestä lähtien ovat olleet hanakasti upottamassa selvitystä.
Keskusta antoi lopettaa lähikoulut
Uotila korostaa, että kuntauudistuksessa on kyse poliittisesta tahdosta turvata palveluja ja niiden tarkoituksenmukaisesta ja taloudellisesta järjestämisestä.
– Keskustan kahdeksan vuoden mittaisella pääministerikaudella taidettiin lopettaa Suomesta 800 lähikoulua ja satoja, ellei tuhansia, muita lähipalvelupisteitä. Ei niiden lopettamista estänyt nykyinen kuntarakenne, hän huomauttaa.
Kuntamäärä ei pidennä koulumatkaa
Uotila kehottaa kuvittelemaan tilanteen, jossa Suomessa yhdessä yössä poistuisi 300 kuntaa tai tilanteen, jossa kuntia olisi 300 nykyistä enemmän.
– Mikä muuttuisi tavallisen kansalaisen kannalta? hän kysyi keskiviikkona blogissaan.
– Perheen X lapsilla olisi aamulla yhtä pitkä matka kouluun kuin tänäänkin. Mummolla Y olisi yhtä monta kilometriä terveyskeskukseen kuin tänäänkin. Kuntalaisella Z yhtä pitkä matka kirjastoon.
Uotila kehottaa keskittymään terveys- ja sosiaalipalvelujen tarkoituksenmukaiseen järjestäminen.
– Niihin kuluu verorahoistamme kolme neljäsosaa.
Ei maksa mitään
Uotila torjuu opposition väitteen siitä, ettei kuntien suuri määrä merkitse lisäkustannuksia.
– Onkohan näin? Jos olisi, niin silloinhan voisimme vallan hyvin perustaa 500 uutta kuntaa johtajineen, kunnantaloineen, virkamieskuntineen ja luottamushenkilöorganisaatioineen, hän päättelee.
– Tätä ei ole kukaan ehdottanut, joten ymmärrän, että isolla kuntamäärällä on myös taloudellisia vaikutuksia.
uutiskirje 
