Ammattiyhdistysliike ei tule toimeen ilman koulutettuja luottamushenkilöitä, sillä heidän vastuullaan on työehtosopimusten toteuttaminen, paikallinen neuvottelutoiminta työnantajien kanssa ja loppujen lopuksi koko ay-liikkeen toiminnan pitäminen elossa.
Tätä koulutustoimintaa SAK ja sen jäsenliitot harjoittavat neljän ay-opiston ja kahden opintokeskuksen kautta. Näissä koulutetaan SAK:n kehittämispäällikön Markku Liljeströmin mukaan vuosittain 45 000 ay-liikkeen jäsentä. Koulutusta saaneiden kokonaismäärä on todellisuudessa vieläkin suurempi, sillä koulutusta tapahtuu myös paikallisissa yhdistyksissä.
SAK:n koulutussäätiö pitää kansanopistona toimivaa Kiljavan opistoa Nurmijärvellä. Lisäksi Metalliliitolla on Murikka-opisto, Rakennusliitolla Siikaranta-opisto, JHL:llä Raseborg-opisto ja PAMilla Petäyksen kurssikeskus.
Kiljavan opistolla järjestetään keskusjärjestön omien kurssien lisäksi perinteistä koulutusta niiden ammattiliittojen jäsenille, joilla ei ole omaa opistoa. Kiljavan pääkäyttäjät ovat TEAM, SEL, AKT, Paperiliitto ja Puuliitto.
Kiljavan tulevaisuus on aika ajoin ollut vaakalaudalla, mutta Liljeströmin mukaan tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että toiminta jatkuu yhteistyössä pääkäyttäjäliittojen kanssa.
Kurssitarjonta on laajaa
Opistojen kurssitarjonta on laajaa ja monipuolista. Pääpaino on tietysti luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen koulutuksessa. Lisäksi koulutusta järjestään ammattiosastojen toimihenkilöille, kuten puheenjohtajille, sihteereille ja taloudenhoitajille.
Tyypillinen kurssin pituus on viisi päivää, mutta myös pitkiä kuukauden kursseja järjestetään. Pääpaino on ay-koulutuksessa, mutta Rakennusliiton Siikaranta-opistossa järjestetään myös merkittävässä määrin ammatillista koulutusta.
Opistojen ohella SAK ja liitot järjestävät koulutusta opintokeskusten eli Työväen Sivistysliiton TSL:n ja Kansan Sivistystyön Liiton KSL:n kautta. Suosittuja ovat ay-koulutuksen ohella etenkin tietotekniikkaan liittyvät kurssit.
– Koulutusideamme on se, että annetaan riittävät valmiudet luottamustehtävässä toimimiseen ja sen tehtävän hyvään hoitamiseen. Toki liitoilla on jonkun verran tavallista jäsenkoulutusta, mutta opistojen ja opintokeskusten koulutustyö suuntautuu erityisesti ammattiyhdistysaktiiveihin, joilla on jokin ammattiyhdistystehtävä, sanoo kehittämispäällikkö Markku Liljeström.
Verkkokin mukana
Viime vuosina koulutusta on laajalti suunnattu netin kautta tapahtuvaksi ja näin myös ay-liikkeessä. SAK, ay-opistot, TSL ja KSL ovat yhdessä perustaneet työelämän verkko-opiston. Siellä on sekä itseopiskeluaineistoa että mahdollisuus erilaisiin verkkokursseihin. Niiden suosio ei kuitenkaan ole kovin suuri.
– Verrattuna perinteisempään lähiopetukseen verkon kautta opiskelu on volyymiltaan huomattavasti vähäisempää. Ehdoton pääosa opiskelijoista on lähiopetukseen perustuvassa kurssimuotoisessa koulutuksessa.
Takavuosina työnantajat eivät mielellään päästäneet väkeä ay-koulutukseen. Tällaista tapahtuu nykyäänkin, mutta harvemmin.
– Valtaosalla työpaikoista asia hoidetaan asianmukaisesti ja sopimusten mukaan. Luottamushenkilöillä, joilla on sopimusten mukainen oikeus koulutukseen, pääsääntöiset siihen myös pääsevät, sanoo Liljeström.
Koulutus on välttämätöntä
SAK:ssa pyritään jatkuvasti katsomaan myös eteenpäin. Liljeströmin mukaan viime aikoina on keskusteltu muun muassa ammatillisen koulutuksen ja ammattiyhdistyskoulutuksen yhtymäkohdista.
– Aikojen saatossa yleisempi yhteiskunnallinen koulutus on jäänyt vähäiseksi ja nyt keskustellaan, miten se voitaisiin elvyttää.
– Nykyinen ay-koulutus on hyvin käytännön läheistä. Se liittyy työpaikalla ilmenevien asioiden käsittelyyn, luottamushenkilöiden oman tehtävän hoitamiseen ja työnantajan kanssa harjoitettavaan yhteistoimintaan liittyviin asioihin. Yleisempi yhteiskunnallinen koulutus on jäänyt vuosien saatossa vähemmälle ja asia on noteerattu jopa hallitusohjelmassakin.
Ammattiyhdistysliikkeen oma koulutustoiminta on Liljeströmin mukaan kuitenkin täysin välttämätöntä, sillä vastaavaa koulutusta ei missään muualla ole. Työpaikalla asioiden osaaminen edellyttää asioiden osaamista puolin jo toisin.
– Ay-liikkeen tehtävä on huolehtia, että henkilöstön edustajat ovat tehtäväänsä valmennettuja ja kykeneviä viemään eteenpäin työntekijöitä koskevia asioita.
lehti 