Jyväskylän yhteiskunnallinen opisto avasi uuden toimintakauden näyttävästi Harmaan talouden seminaarilla, jossa valtakunnantason asiantuntijat etsivät keinoja yhä kansainvälisemmäksi muuttuneen pimeän puuhailun hillitsemiseksi.
Verotusneuvos Markku Hirvonen kertoi Suomen harmaan talouden määrän liikkuvan vuosittain 10 – 14 miljardin euron tasolla. Kyse on verottajalta salattujen tulojen määrästä.
Harmaasta taloudesta aiheutuu Hirvosen mukaan noin 4,5 – 5,5, miljardin euron veromenetykset vuodessa.
– Summassa ei ole mukana esimerkiksi kansainväliset suuryhtiöt, jotka siirtävät tulojaan Suomesta ulkomaisiin veroparatiisiyhtiöihin.
Harmaalla taloudella on monia muotoja. Se voi olla yksittäisen henkilön tulojen salaamista ja yhtä lailla kansainvälisten järjestäytyneiden rikollisryhmien toimintaa. Tekijöitä löytyy sosiaalisen skaalan koko alueelta.
– Suomessa ei ole korkean tason rikollisia. Meillä on vain hyviä veljiä, Hirvonen letkautti.
Kuin suurta palapeliä
Harmaan talouden tutkimus on Hirvosen mukaan ikään kuin suurta palapeliä, jossa iso osa paloista puuttuu. Jos reunapaloja löytyy riittävästi, voidaan toiminnan laajuutta kuitenkin arvioida.
Eniten harmaata taloutta arvioidaan Suomessa esiintyvän rakennus-, ravintola- sekä kuljetusaloilla.
EU:n piirissä on Hirvosen mielestä paljon enemmän kiinnostusta pimeää työtä kohtaan kuin kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvää harmaata taloutta kohtaan.
– Suomi toimii eräänlaisena veroparatiisina ulkomaisille ja sellaisina esiintyville sijoittajille.
Viime vuosikymmenien aikana harmaa talous on kovaa vauhtia kansainvälistynyt myös Suomessa. Onkin vaikea sanoa, minkä maan harmaasta taloudesta on kysymys, kun Suomessa toimiva irlantilainen yritys käyttää puolalaista työvoimaa ja ilmoittaa maksavansa veronsa Kyprokselle.
Kahdet työmarkkinat
Rakennusalan harmaan talouden osuus on viime vuosina ollut ainakin 1,5 miljardia euroa. Ulkomaisen työvoiman lisääntymisen myötä Suomeen on syntynyt kahdet työ- ja aliurakointimarkkinat.
Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemen mukaan Suomessa perustetaan valtava määrä yrityksiä pelkästään harmaan talouden pyörittämiseen. Veroja ja maksuja siirretään pöytälaatikkofirmoille, joilta ei voida mitään periä.
– Ei ihme, että rehelliset yrittäjät ovat tästä huolissaan.
Harjuniemi muistutti, ettei rakennusala suinkaan ole ainoa, jossa harmaata taloutta esiintyy. Hän uskoo, että jo päätetyillä uudistuksilla, kuten veronumeroiden käyttöönotolla, voidaan tilannetta korjata.
Tutkijoiden pinot kasvavat
Rikosylikonstaapeli Harri Koponen Keski-Suomen poliisilaitoksen talousrikosyksiköstä oli harmissaan siitä, ettei poliisi ole saanut lisää uusia tutkintaresursseja.
– Kun talousrikosten tutkintaa tehostetaan ja voimavarat otetaan muusta rikostutkinnasta, niin näiden muiden rikosten tutkinta kärsii. Pinot vain kasvavat rikostutkijoilla. Työuupumus huolestuttaa.
Nykyresursseilla poliisi ei pysty Koposen mukaan puuttumaan esimerkiksi etnisten pitserioiden toimintaan.
Niin Koponen kuin Hirvonenkin antoivat tunnustusta Rakennusliiton toiminnalle harmaan talouden paljastamisessa.
– Rakennusliitolla on tehokkaampi organisaatio kuin viranomaisilla, Hirvonen totesi.
Harjunniemen mielestä olisi kuitenkin parempi, että valvonta olisi viranomaisten käsissä
– Meidän asiahan on valvoa työntekijöiden työehtoja.
Osingoista lisää verotuloja
Seminaarin päätöspaneelin juontaja Vesa Kupari pyysi alustajia nimeämään parhaat keinot harmaan talouden kuriin saamiseksi.
Kaikki kolme olivat yhtä mieltä siitä, että hallintarekisteröidyistä osakkeista ja niille maksetuista osingoista voitaisiin nopeimman saada valtiolle lisää verotuloja. Nykyisellään niiden avulla kierretään runsaasti veroja.
Koponen korosti myös yksityisen kansalaisen vastuuta. Hänen mukaan moni ostaa sieltä, mistä halvimmalla saa ja tukee usein harmaata taloutta.
Hirvosen mielestä olisi kiireesti toteuttava ulkomaisten yritysten aseman saattaminen samanlaiseksi kuin suomalaisten.
Harjuniemen mielestä iso asia on se, että kaikilta edellytetään lakien noudattamista. Hän piti tärkeänä myös hankintakäytäntöjen uudistamista niin, että rehellisetkin firman pärjää.
lehti 