Vuosia jatkunut terveys- ja vanhuspalvelujen menojen kasvu näyttää pysähtyneen Suomessa ainakin hetkellisesti vuonna 2010, vaikka kuntien kesken onkin edelleen suuria eroja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tekee vuosittain tilastovertailun kuntien terveys-ja vanhuspalvelujen menoista. Vertailussa otetaan huomioon väestön palvelutarpeeseen vaikuttavat tekijät kuten ikärakenne ja sairastavuus.
Väestön palvelutarpeet ovat jatkaneet kasvuaan, mikä on johtunut lähinnä väestön ikääntymisestä. Kunnat käyttivät 2010 aiempia vuosia vähemmän rahaa terveys- ja vanhustenpalveluihin, kun menot suhteutetaan väestön kasvaneisiin palvelutarpeisiin.
Vertailun mukaan palvelutarpeisiin suhteutetut menot olivat vuonna 2010 koko maassa asukasta kohti 1,8 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2009.
Pääkaupunkiseutu säästi
Kuntien välisten terveysmenojen erot supistuivat hieman vuonna 2010. Tämä johtuu ennen kaikkea suurten kuntien, kuten pääkaupunkiseudun tekemistä säästöistä. Espoo, Helsinki ja Vantaa ovat vuosia käyttäneet rahaa terveyspalveluihin asukasta kohden yli maan keskiarvon. Nyt niiden säästämät noin 40 miljoonaa euroa ovat tasoittaneet eroja.
– Jos säästöt on saatu karsimalla rakenteita ilman, että palveluiden saatavuutta, laatua tai vaikuttavuutta on heikennetty, toimivat suuret kaupungit hyvänä esimerkkinä muulle maalle. Pääkaupunkiseudulla on yhteensä vielä kirittävä noin 190 miljoonaa euroa, jotta se saavuttaisi maan asukaskohtaisen keskiarvon, tutkimusprofessori Unto Häkkinen toteaa.
Kuntien välillä on edelleen runsaasti eroja ja eivätkä kaikki asukkaat saa tarpeiden mukaisia palveluja.
Moni kunta ei ole kasvattanut terveysbudjettiaan samassa tahdissa, kuin terveys- ja vanhustenpalvelujen tarve on kasvanut. Monen kunnan menot ovat asukasta kohti kuntalaisten tarpeisiin nähden viidenneksen pienemmät.
Päijät-Häme poikkeaa muista
Menojen kasvu on ollut nopeinta Itä-Savossa lähes viisi ja Keski-Pohjanmaalla lähes 3,5 prosenttiyksikköä, mutta suurimmassa osassa maata menot ovat laskeneet tai jääneet 2009 tasolle.
Päijät-Hämeessä tarpeisiin suhteutetut menot asukasta kohti ovat maan matalimmat, yli 10 prosenttia alle maan keskiarvon. Myös Etelä-Savo ja Etelä-Pohjanmaa ovat 7–8 prosenttia alle keskiarvon.
Tutkija Timo Hujasen mukaan pitäisi tarkemmin selvittää, mistä Päijät-Hämeen matala kustannustaso johtuu.
– Onko alueen toimintavoista opiksi muille vai onko asia päinvastoin?
– Myös Tuusulassa, Seinäjoella, Pietarsaaressa, Iisalmessa ja Loviisassa on tapahtunut vuosina 2009–2010 isoja muutoksia, ja olisi mielenkiintoista tietää miten muutokset vaikuttavat palveluihin. Jos vaikutukset ovat myönteisiä, olisi niistä saatava tietoa muidenkin kuntien hyödynnettäväksi.
Suurimmat menot ovat HYKS-sairaanhoitoalueella yhdeksän prosenttia, Keski-Pohjanmaalla seitsemän ja Vaasassa kuusi prosenttia yli maan keskiarvon. Vuoden 2010 hinnoin suurin menojen lasku on tapahtunut HUS-piirissä yli neljä prosenttiyksikköä sekä Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa vajaat kolme prosenttiyksikköä asukasta kohti.
uutiskirje 
