Varsinainen meteli kotihoidontuen puolesta alkoi aamulla, kun Helsingin Sanomat kirjoitti, että hallitus harkitsee kotihoidontuen saantikauden lyhentämistä. Nyt sitä saa siihen saakka, kun lapsi täyttää kolme vuotta, jos lapsi hoidetaan kotona. Lehden mukaan hallitus kaavailee ikärajaksi kahta vuotta.
Sekä vasemmistoliitosta että kristillisdemokraateista arvioidaan, että tällaista päätöstä ei ole olemassa. Yleinen arvio on, että erilaisia alustavia listoja kaikilla hallituspuolueilla on siitä, mitä kukin painottaa sopeutuksessa. Minkä puolueen listalla kotihoidontuki on, sitä ei lähdetä arvailemaan.
”Ei pahimmasta päästä”
Vasemmistoliitossa hallituksen kaavailua kotihoidontuen leikkaamisesta ei tunneta.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Erkki Virtanen muistuttaa, että kuun lopussa käytävän hallituksen kehysriihen yhteydessä kaikkia asioita katsotaan kokonaisuutena, kotihoidontukeakin mahdollisesti yhtenä joukossa.
– En ole kuullut sen supistamisaikeista mitään virallista, vaikka kaikkeahan tietysti kuulee, hän sanoo.
– Emmekä tietenkään tarkastele kotihoidontukea yksittäisenä kysymyksenä.
Hän toteaa kuitenkin, että kotihoidontuen lyhentäminen sen loppupäästä ei olisi mahdollisten säätötoimien pahimmasta päästä.
– Luultavasti hankalampiakin asioita tulee vastaan. Ja kun olemassa on vaihtoehtona kunnallinen päivähoito, joka on subjektiivinen oikeus, tämä ei olisi sietämätön leikkaus.
Varmaan on erilaisia listoja
Sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.) valtiosihteeri Marjo Anttoora ei myöskään tunne Helsingin Sanomien uutisoimia hallituksen kaavailuja. Jutun mukaan vain Kristillisdemokraatit vastustavat kotihoidontuesta leikkaamista.
– Varmaan on niin, että hallitus joutuu pohtimaan kaikkea mahdollista, kun mietitään, mistä voitaisiin saada säästöjä aikaiseksi, hän sanoo.
– Tässä vaiheessa ei ole pöydällä mitään yksittäisiä asioita, että niitä voisi kommentoida erikseen. Minulla ei ole mitään listaa, josta katsoisin, että tässä on kotihoidontuki.
Anttoora toteaa, että varmasti kuitenkin on erilaisia listoja, joilla on mietitty kaikkea mahdollista.
Emme me tästäkään leikkauksesta pitäisi
Vasemmistoväen piiristä on tullut kritiikkiä siitä, että kotihoidontukikauden lyhentäminen synnyttäisi kunnille raskaita menoeriä, kun ne joutuisivat laajentamaan päivähoitopalvelujaan.
Kokonaisuuden tarkastelemisen Virtanen toteaa merkitsevän sitä, että pitää katsoa erilaisista ratkaisuista syntyviä kustannuksia ja hyötyjä.
– Juuri kotihoidontukea tai mitään muutakaan ei pidä tarkastella yksittäisenä asiana vaan yhteydessä siihen kokonaisuuteen, että kuinka paljon eri vaihtoehdot oikeasti maksavat vähentyneinä palveluina tai lisääntyneinä uusina resurssivaatimuksina, Virtanen sanoo.
– Emme me tästäkään leikkauksesta pitäisi, mutta olemme siinä tilanteessa, että sopeutusta on joka tapauksessa tehtävä, joten kaikki asiat tulee käydä läpi suhteessa toisiinsa.
Ei ainakaan pienentää
Virtasen mielestä kotihoidontuen tasoa ei kuitenkaan pidä laskea.
– Se tarkoittaisi, että sitä voisivat hyödyntää pelkästään hyväosaiset.
Virtanen muistuttaa, että kyseessä on ikivanha kunnallisen päivähoidon ja kotihoidontuen vastakkainasettelu. Kotihoidontuki on ollut erityisesti keskustapuolueen ja Kristillisdemokraattien mieleen.
– Meillä sitä on jopa vastustettu, mutta minusta tällainen valinnan vaihtoehto sopii olla, hän sanoo.
– Vastustus perustuu paljolti siihen, että kotihoidontuen vuoksi nuoret naiset ovat pitkään pois työelämästä ja heidän voi olla hankala palata sinne.