Ulkoministeriö on myöntänyt alkuvuoden humanitaarisen avun varainjaossaan 67,6 miljoonaa euroa maailman kriiseistä kärsiville. Humanitaarista apua suunnataan Afrikkaan, Aasiaan, Lähi-itään ja Karibialle.
Humanitaarisen avun tarkoituksena on ihmishenkien pelastaminen ja inhimillisen kärsimyksen lieventäminen kriisitilanteissa. Suomen antama humanitaarinen apu perustuu YK-järjestöjen vuosittain julkaisemaan yhteisvetoomukseen, jonka maantieteellinen painopiste on tänäkin vuonna Afrikassa.
Afrikan sarven humanitaarinen tilanne on hieman parantunut, ja akuutein nälänhätä tuntuu väistyneen. Somaliassa kuitenkin yli kaksi miljoonaa ihmistä on edelleen avun tarpeessa.
Sudanin humanitaariset tarpeet pysyvät valtavina. Darfurin aseellisen konfliktin seurauksena 1,9 miljoonaa ihmistä asuu yhä maan sisäisten pakolaisten leireillä. Tilannetta ovat pahentaneet selvittämättömät rajakysymykset Etelä-Sudanin kanssa, ja konflikti on johtanut vesi-, lääke- ja ruokakriisiin myös Etelä-Sudanin puolella.
Näihin tarpeisiin ja koko Afrikan sarven alueelle kohdennetaan apua 20,1 miljoonaa euroa.
Sahelin alueelle nälänhätä
Sahelin alueelle pelätään kehittyvän yksi vuoden pahimmista humanitaarisista kriiseistä. Alue kärsii ilmastonmuutoksen vaikutuksista maatalouteen ja kroonisesta aliravitsemuksesta. Nälänhätä uhkaa yhteensä noin 11 miljoonaa ihmistä.
Erityisesti alueella apua tarvitsevat yli miljoona alle 5-vuotiasta lasta, joita uhkaa vakava akuutti aliravitsemus. Sahelin alueelle suunnataan apua 8,4 miljoonaa euroa.
Kongon demokraattiseen tasavaltaan ja sitä ympäröivään Keski-Afrikkaan apua suunnataan 5 miljoonaa euroa. Afrikan ulkopuolisia avustuskohteita ovat muun muassa Haiti, Jemen, Syyria ja Afganistan. Miehitetyille palestiinalaisalueille apua myönnetään 3,5 miljoonaa euroa.
lehti 