Pääkaupunkiseudun vaalipiiriin kuuluva JHL:n opiskelijayhdistys on 15 000 jäsenellään liiton ylivoimaisesti suurin yhdistys. Haasteena on kuitenkin valmistuvien opiskelijoiden sitouttaminen ammattiliittoon.
– Liittojen tulisikin näkyä enemmän jo opiskeluaikana, edustajistovaaliehdokkaat, Tiia Meuronen, 20, ja Reetta Keränen, 25, linjaavat.
– Ammattiliittojen pitää olla mukana varmistamassa, että koulutuksen sisällöt vastaavat todellista työelämää ja että työpaikoilla on riittävät valmiudet työssäoppijoiden ohjaamiseen, SAK:n vuoden duunariksi 2011 valittu Keränen ja SAKKI ry:n 1. varapuheenjohtaja Meuronen toteavat.
Itseäni hirvittää ajatus, että jokainen yrittäisi sopia vain omasta työsuhteestaan.
JHL:n yhtenä vuoden 2012 painopisteenä on jäsenhankinnan kehittäminen sekä nuorten aseman vahvistaminen päätöksenteossa. Keräsen ja Meurosen mielestä opiskelijoille on varattava edustajistopaikkoja suhteessa opiskelijajäsenten määrään, samoin kuin nyt tehdään sopimusaloittain. Nuorten osallisuus päätöksenteossa vaikuttaa heidän ammattiliittoon kiinnittymiseensä ja sitä kautta koko työväenliikkeen tulevaisuuteen
Työmarkkinoiden kehitys suuntaan, jossa julkisen sektorin sopimuksia kierretään yhtiöittämällä tai käyttämällä vuokratyövoimaa, koskettaa kaikkia työntekijöitä. Yleisten trendien lisäksi jotkut työelämän ilmiöt kohdistuvat erityisesti nuoriin. Valitettavan yleinen käsitys on, että liitot eivät aja nuoria koskettavia asioita riittävän tehokkaasti. Tästä johtuen nuorten järjestäytymisaste on paikoittain erittäin alhainen.
– Itseäni hirvittää ajatus, että jokainen yrittäisi sopia vain omasta työsuhteestaan. JHL:n yksityisellä sektorilla työskentelevien edunvalvontaongelmat osoittavat jo, että siinä käy heikosti, Keränen toteaa.
Pätkä-, osa-aika- ja freelancer-työt ovat normaalia työelämää sadoille tuhansille ihmisille. Nykyinen sosiaaliturva- ja työmarkkinajärjestelmä ei monelta osin vastaa näiden ihmisten todellisuutta, ja siksi heitä on ajoittain vaikea saada mukaan liittoon.
– Pätkätöiden yleistyessä ammattiliittojen on turvattava niiden tekijöiden oikeudet. Lomapankki mahdollistaisi loman pitämisen myös pätkätyöläiselle. Riittävä perustulo taas olisi joustava tukimuoto esimerkiksi silloin, kun työttömällä ansiosidonnaisen ehdot eivät täyty pätkätöiden takia, Keränen sanoo.
Meuronen toteaa, että koko luottamusmies- ja yhdistyspohjainen edunvalvontajärjestelmä on murroksessa, kun yhä useamman työpaikka vaihtuu hyvinkin tiheästi.
– Edustajistoon tarvitaankin nuoria duunareita, jotka ymmärtävät pätkä- ja silpputyön arkea ja ovat kasvaneet maailmassa, jossa se on työelämän normi.
lehti 