– Kuvittelin aluksi naiivisti, että lapset olisivat pelkästään hämmentyneitä tai peloissaan romanikerjäläisistä, ja järkytyin siitä, miten rasistisia mielipiteitä he olivat poimineet, nukketeatteriohjaaja Elviira Davidow muistelee.
Nukketeatteriryhmä Katputlia vetävä Davidow keräsi helsinkiläisnuorten mielipiteitä kerjäläisaiheesta työstäessään yläkouluikäisille suunnattua varjoteatteriesitystä Jos aistit, niin oivallat. Esityksen voi nähdä viikonloppuna Helsingin Stoassa Suomalaisen nukketeatterin näyteikkuna -tapahtumassa.
Yhteistyössä Rauhankasvatusinstituutin kanssa toteutetun esityksen aiheena on romanikerjäläiset ja köyhyys, ja koululaisnäytöksiin liittyy myös suvaitsevaisuuskasvatustyöpaja, jossa käsitellään muun muassa rasismia.
– Työpajassa lähdetään yksilöstä ja edetään pikkuhiljaa kohti romaniaihetta. Vaikka aluksi voi tulla hyvinkin provokatiivisia kommentteja, yleisesti ottaen nuoret suhtautuvat aiheeseen hyvin. He ovat joustavia muuttamaan mielipiteitään, kunhan saavat tietoa, Davidow kertoo.
Suomalaiset tosi kylmiä
Davidowin mukaan medialla on merkittävä rooli nuorten asenteiden muodostumisessa, vanhempien, koulun ja muun ympäristön lisäksi.
– Lehdistön pitäisi käsitellä aihetta hyvin tiedostavasti, selittää mistä on kyse. Toivoisin, että Suomessa suhtauduttaisiin romanikerjäläisiin mahdollisimman luovasti, avoimin sydämin. Voisimme olla hyvänä esimerkkinä Euroopassa, kartoittaa romanien todelliset tarpeet, eikä vain panna päätä pensaaseen.
Davidow on jatkanut kerjäläisaiheen parissa vanhusten palvelutalojen asukkaille suunnatulla esityksellä Vaivaisukko ja vaivaisakka, jossa keskitytään Suomen köyhyyden historiaan ja nykyisiin ilmenemismuotoihin. Esitys on muunnelma romani-aiheesta, ja sitä varten Davidow on haastatellut vanhainkotien asukkaita.
– Vanhuksilla on täysin erilainen suhtautuminen kerjäläisiin kuin nuorilla. Haastatteluissa on toistunut, että suomalaisista on tullut tosi kylmiä, Davidow sanoo vakavana.
Kutsumuksena poliittinen taide
Tanssitaustaansa ja monia eri taiteenaloja esityksissään yhdistävä Davidow valmistui Turun Taideakatemian nukketeatterilinjalta vuonna 2003. Nukkien manipuloinnin sijaan hän erikoistui varjoihin. Ihastus harvinaista taiteenlajia kohtaan syttyi italialaisen Fabrizio Montecchin varjoteatterikurssilla, joka oli osa nukketeatterikoulutuksen opintoja.
– Varjoteatteri kolahti heti, koko se on ideologia, filosofinen paketti. Siihen liittyvä estetiikka ja mystiikka, varjojen ja valojen maailma, varjojen symboliikka. Se on teatteria, joka katsoo sielujen sisään.
Davidowin ja Katputlin edellinen varjoteatteriesitys Kavioiden kopinat liittyi myös suvaitsevaisuuskasvatukseen. Lapsille suunnattu esitys käsittelee kahta suomalaista vähemmistöä, saamelaisia ja romaneja, maailmansyntytarinoiden kautta. Seuraavankin esityksen aihe on jo tiedossa: utopiasiirtolaisuus, kertomus ihmisistä, jotka lähtivät maailmalle leivän ja paremman elämän perässä.
– Ajattelen näitä kolmea esitystä eräänlaisena trilogiana. Meillä kaikilla on sama selviytymisvietti, tarve etsiä apua.
Pand – Taiteilijat rauhan puolesta -järjestön aktiivina toimivan Davidowin tekemiset tuntuvat tavalla tai toisella sivuavan yhteiskunnallisia teemoja.
– Olen aina ollut kiinnostunut poliittisista aiheista. Poliittinen teatteri tuntuu vahvasti kutsuvan minua. Samalla voin myös tyydyttää taiteellisia ambitioitani, Davidow toteaa.
Suomalaisen nukketeatterin näyteikkuna Itä-Helsingin kulttuurikeskus Stoassa 16.–18.3. Jos aistit, niin oivallat, ohjaus Elviira Davidow, lauantaina 17.3. kello 15.
lehti 