Saksalais-hollantilainen kirjailija Hans Keilson kuoli viime vuonna 101-vuotiaana. Kirjallisen tuotantonsa vuonna 1934 aloittaneelta Keilsonilta ilmestyi vuonna 1959 romaani Vastustajan kuolema, joka kannatti suomentaa yli puolen vuosisadan jälkeen. Se on romaani, joka kertoo oikeastaan reaaliajassa, miltä vihapuheen kohteena oleminen tuntuu.
Berliinissä lääketiedettä opiskellut Keilson ei voinut juutalaisen taustansa takia harjoittaa ammattiaan 1930-luvun Saksassa. Sen sijaan hän toimi liikunnanopettajana juutalaisissa kouluissa vuosikymmenen alkupuolella. Myöhemmin hän pakeni Hollantiin ja toimi vastarintaliikkeessä natsimiehityksen aikana.
Vastustajan kuolemaa Keilson ryhtyi kirjoittamaan jo 1930-luvun puolivälissä. Romaanissa nimetön ja iältään epämääräinen juutalaispoika havainnoi herra B:ksi kutsumansa vihollisen valtaan nousua ja muodostamaa uhkaa omaa ajatteluaan vasten. Kirjan minä pyrkii ymmärtämään B:tä ja rakentaa ajatuksissaan siltaa tähän. Näin vaikka joutuu lapsena B:n muodostaman vielä näkymättömän uhan takia kiusatuksi ja eristetyksi toveripiiristään.
Saksan miehitettyä Hollannin Keilson joutui panemaan käsikirjoituksen syrjään. Hän viimeisteli romaanin vasta 1950-luvulla.
Vastustajan kuolema ei taiteellisuudessaan ole helppoa luettavaa. Epämääräisyys ja vihjailu kuitenkin kääntyvät sen voitoksi kirjan ilmestyessä suomeksi vasta nyt. Kun toisesta maailmansodasta ei ehkä sittenkään opittu riittävästi ja kun sitä edeltäneet asenteet on taas kaivettu historian roskatynnyristä, käyvät Keilsonin sanat opetukseksi ja varoitukseksi siitä, mitä ehkä seuraavaksi on edessä:
”Hän muutti vähä vähältä kaiken, lasten asenteet, heidän kielensä, heidän katseensa, heidän käytöstapansa, samalla tavalla kuin oli muuttanut heidän vanhempansakin.”
Ja:
”Ei tarvitse kuin ottaa pari karkeaa valhetta ja kiinnittää ne jonkun vaatteisiin, ja jo alkaa virrata kannattajia, jotka uskovat niihin, ja niin muodostuu puolueita, ryhmiä, rotuja.”
Eurooppa vuonna 1936 vai 2011?
Romaanin minä pakenee Saksasta, mutta iäkkäät vanhemmat jäävät.
Oikeassa elämässä Keilson vei vanhempansakin Hollantiin, mutta isä kieltäytyi piiloutumasta. Hän uskoi, että ensimmäisessä maailmansodassa ansaittu kunniamerkki suojelee vainolta. Toisin kävi. Hans Keilsonin vanhemmat kuolivat Auschwitzissa.
Hans keilson: Vastustajan kuolema. Suomentanut Ilona Nykyri. Like 2012, 318 sivua.
uutiskirje 