Vuonna 1992 Rio de Janeirossa järjestettiin huippukokous, jossa muun muassa hyväksyttiin YK:n ilmastosopimus, tehtiin Rion julistus ja sitä konkretisoitava Agenda 21 – toimintaohjelma.
Kesäkuussa 2012 Rio+20 -kokouksessa on tavoitteena sekä vahvistaa kansainvälisen yhteisön poliittista sitoutumista kestävään kehitykseen, että arvioida jo sovittujen sitoumusten toteutumista.
Naisten työllisyyden lisääntyminen teollisuusmaissa on viimeisen vuosikymmenen aikana merkinnyt enemmän globaalille kasvulle kuin Kiina.
Presidentti Tarja Halonen korostaa kestävän kehityksen ”uutta kolmiyhteyttä”, jonka muodostavat talouskasvu, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja ympäristön asettamat rajat.
Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä Halonen kertoi työstään YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonin asettaman kestävän kehityksen paneelin puheenjohtajana.
Ryhmän valmistelema raportti Rio+20 -kokousta varten valmistui tammikuussa.
Puolentoista vuoden työn aikana Haloselle on käynyt selväksi, että kestävän kehityksen tiellä maapallo tarvitsee ripeitä korjausliikkeitä ja kestävä kehitys puolestaan vaatii sukupuolten tasa-arvoa.
Hän kiittelee paneelin miesjäseniä, jotka innovatiivisesti tarttuivat tasa-arvokysymyksiin.
– Sukupuoltaan ei voi valita, mutta tasa-arvoajattelun voi, Halonen sanoo.
Tasa-arvo tuo vaurauttakin
Bruttokansantuote ei presidentti Halosen mielestä enää riitä kehityksen tai hyvinvoinnin mittariksi.
– Tarvitaan kestävän kehityksen indeksi.
Halonen puhui naisten, tyttöjen ja tasa-arvon merkityksestä maapallon tulevaisuudelle Vasemmistoliiton ympäristötyöryhmän järjestämässä Rio+20 -seminaarissa.
Hän muistuttaa sukupuolten tasa-arvon olevan paitsi sosiaalisesti, myös taloudellisesti kannattavaa.
Esimerkiksi naisten työpanoksen ja osaamisen vajaakäyttö maksaa yhteiskunnalle. Ja päinvastoin.
– Naisten työllisyyden lisääntyminen teollisuusmaissa on viimeisen vuosikymmenen aikana merkinnyt enemmän globaalille kasvulle kuin Kiina, Halonen lainaa talouslehti The Economistia.
Talouskriisit ovat aina vaikuttaneet negatiivisesti naisten työllisyyteen, niin tälläkin hetkellä.
– Mikä on hinta, joka maksetaan globaalisti siitä, että naiset syrjäytyvät työelämästä, kysyy Halonen.
Epäviralliset työt vailla turvaa
– Naiset työllistyvät miehiä todennäköisemmin matalapalkkaisiin, osa-aikaisiin ja kausiluonteisiin töihin, Tarja Halonen kuvailee työnjakoa maailmanlaajuisesti.
Hän viittaa myös naisten erityisesti kehitysmaissa tekemään epäviralliseen työhön, kuten tavaroiden myymiseen tai maan viljelemiseen alueilla, jotka eivät virallisesti ole heidän, mutta joilla he ovat saattaneet elää jo vuosikymmenet.
– Tällaisella työllä ei ole mitään sosiaaliturvaa eikä minkäänlaista juridista turvaa, jos ongelmia tulee.
Kestävän kehityksen paneeli kirjasi raporttiinsa kuutisenkymmentä suositusta, joista moni liittyy suoraan naisten asemaan. Osa koskee lakeja, osa perinteiden ja kulttuuristen tapojen muuttamista.
– Esimerkiksi monissa kehitysmaissa naisten ja tyttöjen perintöoikeudet eivät ole samanlaiset miesten kanssa, Halonen sanoo.
Yksi tärkeimmistä toimista on Halosen mukaan laadukkaiden seksuaaliterveyspalvelujen ja -oikeuksien takaaminen kaikkialla.
Vuonna 1992 Rio de Janeirossa järjestettiin huippukokous, jossa muun muassa hyväksyttiin YK:n ilmastosopimus, tehtiin Rion julistus ja sitä konkretisoitava Agenda 21 – toimintaohjelma.
Kesäkuussa 2012 Rio+20 -kokouksessa on tavoitteena sekä vahvistaa kansainvälisen yhteisön poliittista sitoutumista kestävään kehitykseen, että arvioida jo sovittujen sitoumusten toteutumista.
Naisten työllisyyden lisääntyminen teollisuusmaissa on viimeisen vuosikymmenen aikana merkinnyt enemmän globaalille kasvulle kuin Kiina.
lehti 