Poliisihallituksen teettämän selvityksen mukaan ulkomaisen työvoiman käyttöön kohdistuvat säännösten ja valvonnan puutteet voivat pienentää Suomen veropohjaa 600 – 700 miljoonalla eurolla vuodessa sekä suoranaisesti verottamatta jääneinä palkkoina että välillisesti työntekijöiden alipalkkauksen seurauksena.
Selvitys liittyy hallitusohjelmaan ja sen on laatinut verotusneuvos Markku Hirvonen.
Ongelmat liittyvät selvityksen mukaan erityisesti lähetettyihin työntekijöihin, jotka työskentelevät Suomessa ulkomaalaisen työnantajan palveluksessa. Suomessa on vuonna 2010 työskennellyt noin 30.000 lähetettyä työntekijää, joista enintään neljäsosa on ollut Verohallinnon tiedossa.
Näiden työntekijöiden työnantajina olevat ulkomaille rekisteröidyt yritykset tarjoavat Suomessa aliurakointi- ja muita työpalveluja suurelta osin verovalvonnan tavoittamattomissa. Kun näillä yrityksillä ei ole työnantajavelvoitteita tai niitä ei pystytä valvomaan, jäävät myös työntekijät selvityksen mukaan verovalvonnan ulkopuolelle.
Työehtoja poljetaan
Lähetettyihin työntekijöihin tulisi soveltaa Suomessa voimassa olevaa työlainsäädäntöä ja työsuhteen vähimmäisehtoja.
– Käytännössä näin ei tapahdu vaan työsuhteen ehtoja poljetaan yleisesti. Valvontavastuuseen asetetuilla työsuojeluviranomaisilla ei ole riittäviä keinoja selvittää tosiasiassa sovellettuja palkkausta ja työaikaa koskevia työsuhteen ehtoja palkka- ja työaikakirjanpidon puutteiden sekä ulkomaisen työnantajan edustajan asettamista koskevien laiminlyöntien vuoksi, toteaa Hirvonen.
Vuonna 2010 työsuhteen vähimmäisehtojen voitiin todeta selvityksen mukaan Etelä-Suomen alueella olevan kunnossa vain 34 %:ssa kaikista työsuojeluviranomaisten tarkastamista ulkomaalaista työvoimaa käyttävistä kohteista. Lähetettyjen työntekijöiden kohdalla vähimmäisehdoista poikkeaminen on systemaattista.
– Vaikka voitaisiin todeta, että vähimmäistyöehdoista on poikettu, lainsäädäntö jättää räikeimpiä työsyrjintätapauksia lukuun ottamatta tilanteen korjaamisen työntekijän itsensä asiaksi. Yleensä järjestäytymättömän, palkkaukseensa suhteellisen tyytyväisen ja työnantajastaan riippuvaisen ulkomaalaisen työntekijän kohdalla ajatus vahingonkorvauskanteen nostamisesta työnantajaa vastaan on epärealistinen.
– Räikeimpiä alipalkkaustapauksia on viety oikeuteen kiskonnantapaisena työsyrjintänä, mutta niiden lukumäärä on täysin marginaalinen alipalkkauksen kokonaismäärään verrattuna eikä lieväksi jääneellä tuomiokäytännöllä ole ennaltaehkäisevää vaikutusta, sanoo Hirvonen.
Kahdet työmarkkinat
Ulkomaisen työvoiman käyttöä koskevia säännöksiä on muutettu useita kertoja viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Säännökset valmistellaan eri ministeriöissä ja niiden toteutumista valvomassa on lukuisia eri viranomaisia.
– Lopputuloksena on koordinoimaton ja heikosti toimiva kokonaisuus, jossa monet säännökset ovat jääneet kuolleiksi kirjaimiksi. Tuloksena sääntelyn ja siihen perustuvan valvonnan toimimattomuudesta on se, että Suomeen on viime vuosien aikana muodostunut kahdet työ- ja aliurakkamarkkinat. Käytännön verovapaudesta nauttivat ulkomaille rekisteröidyt yritykset saavat veroa maksamattomine ja alipalkattuine työntekijöineen kohtuuttoman kilpailuedun lakia noudattaviin yrityksiin ja niiden työvoimaan verrattuna, sanoo Hirvonen
Ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyvien säännösten ja niiden valvonnan puutteilla on sekä suoranaista että välillistä vaikutusta Suomen veropohjan pitävyyteen. Suoranaisen vaikutuksen suuruusluokkaa osoittaa tutkimuksessa tehty laskelma, jonka mukaan lähetettyjen työntekijöiden Suomessa veronalaisia palkkoja on vuonna 2010 saattanut jäädä tulematta Verohallinnon tietoon 345 miljoonaa euroa.
Verot maksamatta
Välillisesti veropohjaan syntyy vajetta työntekijöiden alipalkkauksen kautta. Työntekijöille lain ja työehtosopimusten mukaan kuuluvan palkan ja heille tosiasiassa maksetun palkan erotuksesta jäävät myös verot ja sosiaaliturvamaksut kertymättä. Lähetettyjen työntekijöiden alipalkkauksen kokonaismääräksi vuonna 2010 saadaan tutkimuksessa tehdyillä oletuksilla 330 miljoonaa euroa. Tämä palkkasumma on jäänyt puuttumaan Suomen veropohjasta.
Laskelmassa tehdyillä oletuksilla Suomen veropohjasta olisi vuonna 2010 puuttunut yhteensä 675 miljoonaa euroa. Tämä merkitsisi 100 – 150 miljoonan euron vajausta verotuloissa sekä lähetettyjen työntekijöiden työnantajayrityksille useiden satojen miljoonien eurojen kilpailuetua Suomessa verotettujen ja työehtosopimusten mukaisia palkkoja saaneiden työntekijöiden työnantajiin verrattuna.
Hirvosen laatimaan 175-sivuiseen selvitykseen sisältyy lukuisa joukko toimenpide-ehdotuksia, joiden tavoitteena on saada Suomessa työpalveluja tarjoavat ulkomaiset yritykset ja niiden työntekijät tasavertaiseen asemaan suomalaisten kanssa.