Keväällä 2011 useiden Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän valtioiden yli vyöryi arabikeväänä tunnettu kansannousujen aalto.
– Jos läntinen media ei olisi brändännyt ilmiötä arabikevääksi, me emme välittäsi siitä pätkääkään, väittää mediatutkija ja Lähi-idän asiantuntija Lilly Korpiola.
Ilmiö on monimutkaisempi ja yhtä vuodenaikaa pidempi. Poliittinen prosessi jatkuu vielä pitkään, vaikka länsimedian katse onkin osin jo väistynyt.
Rahaa ja aseita liikkuu paljon, ja kuviot ovat hyvin monimutkaisia.
Korpiola tarttui haasteeseen ja ryhtyi kirjoittamaan kirjaa kansannousuista yhdessä toimittaja Hanna Nikkasen kanssa.
Arabikevät-kirjassaan he kuljettavat lukijaa välillä aktivistien matkassa ja tarjoavat perään napakoita tietolaatikoita. Populaari tietokirja käy läpi tapahtumien syitä ja seurauksia muun muassa sosiaalisen median, naisten aseman ja geopoliittisten syiden kautta.
Ei sitä miltä näyttää
Media saa kirjassa paljon tilaa, koska se on molempia kirjoittajia kiinnostava aihe. Arabikevään voittajia ovat niin Qatarin emiirin rahoittama televisioyhtiö Al-Jazeera kuin suomalainen Nokia, jonka valmistamien kamerakännyköiden kuvat välittivät tapahtumia globaaliin mediatodellisuuteen.
Länsimedian sosiaaliselle medialle sovittama rooli kansannousujen synnyttäjänä kuitenkin tyrmätään Arabikevään julkistamistilaisuudessa.
– Liikkeellepanevat voimat eivät suinkaan olleet nykyiseen IT-teknologiaan liittyvät asiat kuten Facebook tai Twitter, vaan alueen sosiaalinen todellisuus, joka on vuosikymmeniä valmistanut pohjaa liikkeelle lähdölle, sanoo kansainvälisten suhteiden dosentti Pertti Multanen Helsingin yliopistosta.
Multanen ei usko, että oli kyse niin spontaanista reaktiosta, kuin miltä näytti. Hänen mukaansa on turha ihmetellä esimerkiksi islamististen puolueiden massiivista menestystä kansannousujen jälkeisissä vaaleissa
– Myös amerikkalaistutkimukset vahvistavat Yhdysvaltojen tukeneen viitisenkymmentä vuotta juuri näitä islamistisia liikkeitä.
– Kansannousut, erityisesti maailman öljyrikkaimmalla alueella, eivät ole koskaan ihan sitä miltä ne näyttävät, sanoo myös Hanna Nikkanen.
Monen kokoiset valtataistelut
Arabikevät-kirja tarkastelee Lähi-idän tulevaisuuden näkymiä, mutta ennustaminen on vaikeaa. Alueella pelataan monen kokoluokan valtapelejä, jotka muodostavat monimutkaisen vyyhdin.
– Rahaa ja aseita liikkuu paljon, ja kuviot ovat hyvin monimutkaisia, kun kyse ei ole enää kaksinapaisesta maailmasta, sanoo Lilly Korpiola.
Kun kylmän sodan etupiirijako on mennyttä, Korpiola kehottaa kääntämään katseen kohti Kiinaa.
Yli 2000 vuotta vanhoja kauppareittejä pitkin kulkevat nyt öljytankkerit ja kaasuputket. Vastakkaiseen suuntaan kulkevat kiinalaiset halpatuotteet ja paljon rahaa.
– EU vanhana koloniaalina häärii mukana myös.
Kuka siis nousee alueen johtajaksi tai mistä ruutitynnyristä seuraava kriisi alkaa?
Ennustaa voi mediatutkija Johanna Sumialan mielestä vain sen, että elämme yhä vähemmän maailmassa, jossa olisi olemassa toiset tuolla kaukana ja me täällä.
– Toiseus, me ja muut sekoittuvat jatkuvasti ja siinä tarvitsemme yhä enemmän keskustelun ja kommunikoinnin taitoa, Sumiala totesi Arabikevään julkistamistilaisuudessa.
Lilly Korpiola ja Hanna Nikkanen: Arabikevät. 198 s., Avain 2012.
Lue koko juttu 30.3. ilmestyneestä Kansan Uutisten Viikkolehdestä.
uutiskirje 
