Ranskan presidentinvaalien ensimmäinen vaalikierros pidetään reilun kahden viikon kuluttua, huhtikuun 22. päivänä. Asetelmat olivat pitkään selkeät: istuvan oikeistopresidentin Nicolas Sarkozyn kannatus pysytteli hieman haastajan, sosialistiehdokas François Hollanden perässä. Muut ehdokkaat pysyivät tasapäisinä kannatustilastojen häntäpäässä.
Kunnes Jean-Luc Mélenchonista tuli kansan ja median suosikki.
Punaiseen kravattiin ja harmaaseen pukuun aina pukeutuva Mélenchon erosi sosialistipuolueesta vuonna 2008 ja perusti oman puolueen, Vasemmistopuolueen (Parti de gauche). Nyt hän on demareista vasemmalla olevan vasemmiston presidenttiehdokas. Hän on onnistunut siinä, missä yksikään muu niin sanottu pienehdokas ei ole onnistunut.
Mélenchonin vaalitilaisuuksiin ympäri Ranskaa ja jopa merentakaisissa alusmaissa saapuu niin paljon kuulijoita, että paljon ihmisiä joutuu jäämään ulkopuolelle näkemättä tätä säkenöivää puhujaa.
Presidentti Sarkozyn puheet ovat valmiiksi kirjoitettuja, monesti kuivia ja mielenkiinnottomia. Sama koskee sosialistien Hollandea, jonka esiintymistä on hiottu ammattineuvojien avulla keinotekoisen spontaaniksi.
Yhteisehdokas kommunistien kanssa
Mélenchonista tuli Front de gauchen (Vasemmistorintaman) eli Ranskan kommunistipuolueen ja Vasemmistopuolueen vaaliliiton presidenttiehdokas kommunistipuolueen jäsenäänestyksessä.
Mélenchon ei siis ole kommunistipuolueen jäsen, ja puolueen luonnollinen ehdokas olisikin ollut tuore puheenjohtaja Pierre Laurent. Mutta kun tämäkin kannatti Mélenchonia, jäsenet seurasivat.
Hieman nuukahtaneeseen kommunistipuolueeseen on viime kuukausina liittynyt 2 500 uutta jäsentä, joista puolet on alle 30-vuotiaita.
Mélenchon on antanut uutta puhtia ja dynamiikkaa koko vasemmistolle.
Gallupsuosio kasvussa
Mélenchonin kannatus on jatkuvassa nousussa, tuoreimmassa gallupissa häntä aikoi äänestää jo 14,5 prosenttia haastatelluista.
Mélenchon tuskin sentään pääsee toiselle vaalikierrokselle Hollandea tai Sarkozya vastaan, mutta hänen roolinsa mahdollisen vasemmistovoiton jälkeen tulee olemaan merkittävä. Sillä hyvin todennäköisesti hänen äänestäjänsä toisella vaalikierroksella äänestävät Hollandea.
Aiheesta enemmän torstaina 5.4. ilmestyneessä Viikkolehdessä.