Uotila kertasi puolueen saaneen hallitusohjelmaan tärkeän tuloerojen kaventamisen, köyhyyden vähentämisen ja verotuksen kääntämisen progressiivisemmaksi.
– Vasemmiston kädenjälki näkyy myös kehysratkaisussa, joka toteuttaa edelleen näitä periaatteita.
Kehysratkaisu tukee hänen mukaansa tuloerojen kaventamista ja korostaa oikeudenmukaisuutta.
– Valtion velkaantumisen kääntäminen laskuun ei ole helppoa, ja se merkitsee myös ikäviä päätöksiä. Siksi pyrimme 50–50 -periaatteen murtamiseen siten, että taloutta tasapainotetaan enemmän verotuksen kuin leikkausten kautta.
Uotila muistutti myös, että Vasemmistoliitto oli ensimmäinen solidaarisuusveroa esittänyt puolue. Nyt tämä tavoite toteutuu.
– Solidaarisuusveron olisi pitänyt ulottua myös pääomatuloihin, mutta toisaalta suurten pääomatulojen verotusta kiristettiin vuoden alusta jo tuntuvasti.
– Suurituloisten verotusta kiristetään myös suurimpien eläkkeiden ja palkkatulojen sekä suurten perintöjen verotuksella. Tuloveroja kiristetään kokonaisuutena arvonlisäveroja enemmän ja vieläpä siten, että pienituloisten veroja samalla kevennetään, sillä pienituloisille jää aiempaa enemmän käteen, kun perus- ja työtulovähennyksiä korotetaan.
Ilon aiheita ja pettymyksiä
Uotilasta on oikein, että rikkaat ja suurituloiset osallistuvat talouden kuntoon saattamiseen köyhiä ja pienituloisia enemmän.
– Päätös arvonlisäveron korotuksesta ei ollut meille helppo, mutta kokonaisuutta katsottaessa sosiaaliturvaindekseihin ei koskettu, joten sosiaaliturvan varassa elävien tuet nousevat hintojen nousun mukana. Lisäksi sosiaaliturvan indeksikorotus tapahtuu ensi vuonna etukäteen.
– Erityisen iloinen olen siitä, että saimme vihdoin työmarkkinatuen tarveharkinnan poistettua puolison tulojen osalta. Saimme myös tasokorotuksen nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön. Yhdessä nuorten yhteiskuntatakuun kanssa tämä on todellinen investointi tulevaisuuteen.
Uotilla myönsi kehysratkaisun sisältävän myös vaikeita säästöpäätöksiä. Niistä ehkä kipein on lapsilisän indeksin jäädyttäminen.
– Mittaluokaltaan päätös oli kuitenkin nieltävissä, koska pieni- ja keskituloisten lapsiperheiden asemaa parannettiin verotuksessa ja sosiaaliturvassa.
Uotila muistutti, ettei lapsilisää ole tarkoitettu tuloerojen yleiseen tasoittamiseen, vaan kaikkien lapsiperheiden kulujen kompensoimiseksi.
– On tärkeää, että meillä on tällainen universaali lisä, joka kuuluu ihan kaikille lapsiperheille. Indeksitarkistus on palautettava lapsilisiin heti, kun taloudellinen tilanne sen sallii.
Rahaa lisää raiteille
Kehyksissä on elvyttäviä toimia liikennehankkeissa ja lisäbudjetissa myös korjausrakentamisessa sekä viennin edistämisessä. Elvyttävien ratkaisujen osalta Uotila totesi olevansa hiukan pettynyt asuntopolitiikkaan.
– Myös asuntotuotantoon olisi kaivattu enemmän elvytystä, erityisesti pääkaupunkiseudun vuokra-asuntotilanne on todella vaikea.
Kehysriihessä tehtiin Uotilan mukaan historiallisen punavihreää liikennepolitiikkaa. Hän kiitti ministeri Merja Kyllöstä siitä, että ensimmäistä kertaa rautatiehankkeisiin panostetaan enemmän kuin maantiehankkeisiin.
Työurasopimus taas osoitti Uotilan mukaan hallituksen pystyvän tekemään yhteistyötä työmarkkinaosapuolten kanssa myös rakenteellisissa uudistuksissa.
– Päinvastoin kuin aiemmat hallitukset, jotka huutelivat yksioikoisen eläkeiän noston perään lamppujen sytyttyä Rukan lumilla silloisen pääministeri Vanhasen pipon alla.
Työssäoloehdon paraneminen on pätkä- ja silpputyön aikana merkittävä saavutus, se auttaa nuorten pääsyä nykyistä nopeammin ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin.
Tarvitaan Kiina-strategia
Uotilan mielestä Suomen on viipymättä tehtävä Kiina-Aasia -strategia, jotta maamme työttömyys saadaan alenemaan ja talous nousemaan.
– Kauppataseen korjaamiseen ei riitä vain perinteisiin vientialueisiimme tähyäminen. On katsottava kauemmaksi. Kiina on maailman talouskasvun veturi. Sen talouskasvu on myös suuri mahdollisuus työpaikkojen lisäämiseen Suomessa – samalla kun rohkeasti puhumme myös Kiinan ihmisoikeus- ja ympäristöongelmista.
Pelkästään kaupungistumiskehitys tarjoaa Suomelle mahdollisuuksia esimerkiksi liikenne- ja jätehuoltopalvelukokonaisuuksien myyntiin.
Suomen taloustilannetta parantaisi myös harmaan talouden perusteellinen kitkeminen.
– Pelkästään ulkomaisen työvoiman käyttöön kohdistuvat säännösten ja valvonnan puutteet pienentävät Suomen veropohjaa 600–700 miljoonalla eurolla vuodessa.
lehti 