Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamy järjesti maanantaina tilaisuuden, jossa opiskelijat ja tutkijat pohtivat muun muassa yleisen ja yhtäläisen perustulon vaikutuksia palkkatyöhön sekä niitä edellytyksiä, joilla perustuloliike voi edistyä tavoitteessaan.
Tamy on mukana BIEN Finland -verkostossa, joka valmistelee kansalaisaloitetta perustulosta. Verkosto on osa kansainvälistä puoluepoliittisesti sitoutumatonta perustuloverkostoa. Maaliskuun lopussa käynnistetyllä kansalaisaloitekampanjalla vaaditaan kaikille Suomessa pysyvästi asuville perustuloa.
Tamy päätyi ylioppilaskunnan sosiaalipoliittisen sihteerin Olga Haapa-ahon mukaan vaatimaan perustuloa, koska opiskelijoiden toimeentulo on riittämätön ja monimutkainen. Lisäksi opiskelijat ovat ainut väestöryhmä, jolta edellytetään lainanottoa elinkustannuksiin. Opiskelijoiden toimeentulo on kaiken lisäksi vastikkeellista. Nykyjärjestelmässä tulorajat ovat vaikeaselkoisia ja ne aiheuttavat takaisinperintää.
Perustulo tekisi Haapa-ahon mukaan opiskelijan taloudenpidon yksinkertaisemmaksi, myös silloin kun on kyse sairaudesta tai perheellisistä opiskelijoista. Perustulossa opiskelu olisi mahdollista myös ilman vanhempien tukea.
Tamyn vaatimuksena on joko 600 euron perustulo ja sen lisäksi asumistuki. Jos asumisen tuki sisältyisi perustuloon, silloin se olisi noin tuhat euroa. Perustulo olisi indeksiin sidottua, verotonta ja vastikkeetonta.
Kyse on palkkataistelusta
Työelämän tutkija Jussi Vähämäki kritisoi perustuloliikettä liiaksi ylhäältä päin rakentuvana. Hän totesi, että jos liikkeestä halutaan kestävä, tarvitaan poliittista voimaa.
Liike korostaa hänen mukaansa myös liiaksi sosiaaliturvan näkökulmaa. Vähämäki mukaan kyse on palkkataistelusta, jolloin perustulon näkökulmana on tuotanto, tuottava ja tuottamaton työ.
Tuottavaa palkkatyötä ja muuta työtä on Vähämäen mukaan yhä vaikeampi erotella. Kuluttaja itse tekee yhä enemmän. Yhä enemmän on esimerkiksi yhteistuotantoa, jossa kuluttaja itse kokoaa ostamansa tuotteen. Perustulo voisi Vähämäen mielestä olla korvausta tästä työstä.
– Tällöin perustulo olisi normaalia kamppailua työstä. Se olisi myös solidaarista työstä pois potkituille, hän totesi.
Perustulo voisi Vähämäen mukaan olla myös keino rakentaa uudenlaista demokratiaa, jos se irrotettaisiin sosiaaliturvasta. Uudenlainen demokratia edistäisi ihmisten moneutta ja erilaisuutta.
Muutos välttämätön
Sosiologi, kansanedustaja Anna Kontula toivoi, että myös ay-liike innostuisi pohtimaan perustuloa ja sen merkitystä työn tekemisen tavoille. Tähän asti ay-liike on ollut vahvasti skeptinen perustulon suhteen, koska sen pelätään kyseenalaistavan nykyisen ay-järjestelmän.
Kontulan mukaan muutos tapahtuu joka tapauksessa. Tähän johtaa työelämän prekarisoituminen. Työelämän epävakaisuus kasvaa.
– Ihmisten toimeentulo on kiikun kaakun koko ajan, Kontula sanoo. Tämä ei olisi ongelma, ellei sosiaaliturva rakentuisi vanhan varaan.
Lisäksi sosiaaliturvaa on ehdollistettu ja karensseja lisätty. Niinpä nykyjärjestelmä voi pahimmillaan estää työnteon. Perustulo sen sijaan mahdollistaisi työn tekemisen aina.
Kontula uskoo, että matalapalkka-aloille perustulo olisi iso lupaus, koska se helpottaisi työstä kieltäytymistä. Työntekijän ei olisi pakko suostua mihin tahansa.
uutiskirje 
