Tampereen yliopiston Aikalainen-lehden (6/2012) haastattelema tutkija Elina Tuominen toteaa, että jyrkät tuloerot eivät edistä talouskasvua. Niistä on päinvastoin haittaa talouskasvulle, mutta negatiivinen vaikutus lievenee sitä mukaa mitä rikkaammaksi maa kehittyy.
– On väitetty, että tuloerojen kasvu olisi kaikille hyödyksi, mutta tilastojen mukaan ylimpien tulojen kasvu ei heijastukaan koko yhteiskunnan hyväksi talouskasvun mielessä.
Tuominen tekee parhaillaan Tampereen yliopistossa väitöskirjaa tuloerojen yhteydestä talouskasvuun. Tutkimus perustuu kansainväliseen tilastoaineistoon siitä, kuinka suuren osuuden tuloista eniten tienaava prosentti väestöstä ansaitsee.
Tuomisen aineisto on yli 20 maasta. Joistakin maista on käytössä pitkiä, lähes vuosisadan pituisia aikasarjoja. Hän on laskenut tuloerojen vaikutuksia yhden vuoden, viiden vuoden ja kymmenen vuoden aikajaksoilla. Tuloerojen ja talouskasvun välinen negatiivinen kytkös näyttää olevan riippumaton aikajakson pituudesta.
Tuloerojen vaikutus Suomessa
Suomessa rikkain prosentti on enimmillään ansainnut 1920-luvulla 12–15 prosenttia koko tulopotista, pienimmillään alle 4 prosenttia 1980-luvun alussa. 2000-luvulla Suomen ylimmän prosentin tulo-osuus on ollut likimain 7–9 prosenttia.
Tuomisen tilastomallien perusteella korkeat tuloerot hidastavat maan talouskasvua, kun maa on vähemmän kehittynyt. Suomi on hänen mukaansa 1980-luvulla ollut jo sen verran vauras maa kansainvälisesti ajatellen, että tuloerojen negatiivinen kytkös talouskasvuun on alkanut lieventyä.
Talouskasvu ei Tuomisen mukaan kuitenkaan ole ainoa asia, johon tuloerot voivat olla yhteydessä.
Monien eri tilastojen mukaan Suomessa tuloerot ovat kasvaneet jyrkästi 1990-luvun laman jälkeen. Suomessa Tuomisen mukaan pääomatulojen kasvu on ollut tärkein selittäjä, erityisesti osinkotulot.
Tuominen ei kuvittele, että tuloerot voitaisiin poistaa tai pitäisi poistaa kokonaan.
– Tuloeroja pitääkin olla ihmisen kyvykkyyden ja ahkeruuden mukaisesti. Pitää olla kannustimia, jotta ihmiset tekevät työtä. On oikeudenmukaista, että työstä ja ahkeruudesta palkitaan. Tästä ei kuitenkaan automaattisesti seuraa, että olisi yhdentekevää, kuinka korkeat tuloerot ovat.